Hae sivustolta

Yhteisön käyttö­omaisuus­osakkeiden luovutusten verovapaus

Yhteisön käyttöomaisuusosakkeiden luovutushinta on elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) 6b §:n säännösten nojalla tietyin edellytyksin yhtiölle verovapaata tuloa ja puolestaan hankintameno vähennyskelvotonta menoa.

Mia Häyrinen

Johanna Kannisto

Julkaistu 09.10.2020

Yhteisön käyttöomaisuusosakkeiden luovutushinta on elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) 6b §:n säännösten nojalla tietyin edellytyksin yhtiölle verovapaata tuloa ja puolestaan hankintameno vähennyskelvotonta menoa.

Verovelvollisen kannalta tämä tarkoittaa käytännössä, että käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitto on verovapaa ja luovutustappio vähennyskelvoton. Käyttöomaisuusosakkeisiin liittyy kuitenkin tulkinnanvaraisuuksia, usein erityisesti siitä, kuuluvatko osakeomistukset omistajayhtiön elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen.

Mikäli osakeomistukset eivät täytä edellytyksiä käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudelle ja luovutukset on käsitelty yhtiön veroilmoituksella virheellisesti verovapaina, on riskinä veronkorotus sekä mahdolliset muut verotuksen sanktiot.

Käyttöomaisuusosakkeiden verovapauden edellytysten tulkinnanvaraisuuden ja tapauskohtaisen harkinnan johdosta luovutusten verokohtelu onkin suositeltavaa varmistaa hakemalla ennakkoratkaisu Verohallinnolta.

Verovuodesta 2020 lähtien poistuneella yhteisöjen tulolähdejaolla on ollut merkitystä käyttöomaisuusosakkeiden tulkintaan siltä osin, että EVL 6b §:n soveltamisalaan kuuluvilla osakeyhtiöillä ei ole enää muun toiminnan tulolähdettä eli TVL-tulolähdettä ja osakeyhtiön kaikki omaisuus (luukun ottamatta maataloustoimintaan kuuluvaa omaisuutta) kuuluu EVL-tulolähteeseen. Tulolähdejaon poistamisen myötä kuitenkin muun muassa hallituksen esityksessä (HE 257/2018) on todettu, että käyttöomaisuusosakkeiden käsite säilyy ennallaan ja aikaisempaa oikeuskäytäntöä sovelletaan edelleen ratkaistaessa sitä, kuuluvatko osakkeet käyttöomaisuuteen.

Tyypillisiä käyttöomaisuusosakkeita ovat tytäryhtiöosakkeet ja omistusyhteysyritysten osakkeet sekä myös niin sanotut strategiset osakeomistukset, esimerkiksi samalla alalla toimivan yhtiön osakkeet. Osakeomistuksen katsominen käyttöomaisuudeksi edellyttää yleensä, että osakkeet on hankittu pitkäaikaiseen omistukseen, ja osakkeet palvelevat käyttöarvoltaan yhtiön elinkeinotoimintaa. Osakehankintoja tehtäessä olisi siten hyvä tiedostaa, onko osakkeet hankittu nimenomaan yhtiön käyttöomaisuuteen vai esimerkiksi passiivisena osakesijoituksena. Tulee kuitenkin huomata, että käyttöomaisuusosakkeen ”luonne” ratkaistaan aina tapauskohtaisesti eri tekijöiden kokonaisarvioinnin perusteella.

Edellytykset verovapaalle luovutukselle

Osakkeita voi luovuttaa verovapaasti osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki tai keskinäinen vakuutusyhtiö. Jotta osakkeet ovat verovapaasti luovutettavissa EVL 6b §:n mukaisesti, osakeyhtiön tulee harjoittaa elinkeinotoimintaa ja osakeomistusten tulee liittyä yhtiön elinkeinotoimintaan (osakeyhtiöllä yleensä liiketoimintaan). Verovapautta voidaan näin ollen soveltaa ainoastaan yhtiön harjoittaman elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen kuuluviin osakeomistuksiin. Tulee siis huomata, että yhtiön omistamia vaihto, sijoitus- ja rahoitusomaisuuteen tai elinkeinoverolain 12 a §:n muuhun omaisuuteen kuuluvia osakkeita ei voida luovuttaa verovapaasti, kuten ei myöskään ennen tulolähdejaon poistamiseen kuuluneiden TVL- ja MVL-tulolähteen osakkeita.

Käyttöomaisuusosakkeiden myynti on verovapaata, jos edellä mainittujen lisäksi seuraavat edellytykset täyttyvät:

  • osakkeet kuuluvat emoyhtiön kirjanpidossa ja verotuksessa käyttöomaisuuteen (toiminnallinen yhteys),
  • emoyhtiön osakkeiden omistusosuus on vähintään 10 % ja omistusaika vähintään 1 vuoden,
  • osakkeiden luovutuksen kohdeyhtiö on kotimainen tai EU-/ETA-/verosopimusvaltiossa oleva yhtiö,
  • osakkeiden luovutuksen kohdeyhtiö ei ole kiinteistö- tai asuntoyhtiö, ja
  • emoyhtiö ei ole pääomasijoitustoimintaa harjoittava yhtiö.

Tässä tapauksessa toiminnallisella yhteydellä tarkoitetaan käytännössä liiketoiminnallista yhteyttä, eli osakkeita luovuttavan yhtiön ja kohdeyhtiön välillä tulee olla liikevaihtoa, yhtiön kirjanpitoon kuuluvia transaktioita. Pelkkä hallinnollinen yhteys, kuten kohdeyhtiön hallituksessa toimiminen tai ainoastaan hallintopalveluiden tuottaminen, ei yksin riitä kattamaan toiminallisen yhteyden vaatimusta. Puolestaan 10 % omistusosuus lasketaan verovelvolliskohtaisesti ja omistusosuuden on tullut kestää yhdenjaksoisesti vähintään vuoden ajan.

KVL:2020/16

Tulolähdejaon poistamisen jälkeen osakkeiden käyttöomaisuusluonnetta koskevaan tulkintakysymykseen on saatu ainakin jo yksi keskusverolautakunnan (KVL) ennakkoratkaisu (ei lainvoimainen).

KVL:n ennakkoratkaisussa katsottiin, että osakkeita luovuttaneen A Oy:n toiminta tulkittiin yhtiön omistajan B:n sijoitusvarallisuuden hallinnointia varten perustetuksi yhtiöksi siitä huolimatta, että B oli tarjonnut omaa asiantuntemustaan A Oy:n kautta tekemiensä sijoitusten kohteina olevien yritysten käyttöön. Kyse ei ollut elinkeinotoiminnan harjoittamisesta, eikä luovutettuja osakkeita katsottu käyttöomaisuusosakkeiksi.

Kyseisessä ratkaisussa oli kyse niin sanotusta yksityishenkilön sijoituksia hallinnoivasta holdingyhtiöstä, joita ei lähtökohtaisesti ole pidetty elinkeinotoimintaa harjoittavina yhtiöinä ennen verovuotta 2020 eikä näin ollen verotettu EVL-tulolähteen mukaan. Kuten edellä mainitsimme, verovuodesta 2020 alkaen kaikkien osakeyhtiöiden tuloa verotetaan EVL:n mukaan, eli myös sijoituksia hallinnoivaa holdingyhtiötä, toiminnan luonteesta riippumatta. Tämän johdosta onkin kiinnitettävä erityisesti huomiota siihen, voidaanko yhtiön katsoa harjoittavan elinkeinotoimintaa EVL 1.1 §:n mukaan. Tällä on merkitystä juuri EVL 6b §:n soveltamisalaa arvioitaessa.

KVL:n ratkaisussa voitaisiin kiinnittää huomiota siihen, että yhtiössä ei ollut henkilöstöä eikä liikevaihtoa, vaan ainostaan osinkotuloja. Yhtiön omistuspohja oli myös suppea B:n ollessa yhtiön ainoa omistaja. Muun ohella KVL:n mukaan kyseiset seikat huomioiden A Oy:n toiminta voitiin tulkita muuksi kuin elinkeinotoiminnaksi. Kyseinen ratkaisu kuitenkin osoittaa, että osakkeiden käyttöomaisuusluonnetta arvioidaan hyvin tapauskohtaisesti, joka oletetusti tulee aiheuttamaan lisää tulkintakysymyksiä EVL 6b §:n soveltumisen kannalta.

Haluamme olla avuksi!

Me Alderilla olemme apunasi kaikissa verotusta koskevissa kysymyksissä sekä avustamme tarvittavien hakemusten valmistelussa. Avustamme ennakkoperintään ja verokortteihin liittyvissä asioissa niin työntekijöitä, työnantajia kuin palkkahallinnon ammattilaisiakin. 

Meillä on kokonaisvaltaista osaamista eri kokoisten yritysten verokysymyksistä ja -suunnittelusta sekä verotuksen ja juridiikan eri osa-alueilta. Avustamme ja autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä asiakaslähtöisesti löytämään tilanteen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön.

Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.