Yrittäjän on syytä pohtia ja suunnitella ennalta yritystoiminnan tulevaisuutta esimerkiksi eläköitymisen kynnyksellä. Sukupolvenvaihdos on erinomainen ja oikein toteutettuna verotehokas keino varmistaa yritystoiminnan jatkuvuus. Yritystoiminnan sukupolvenvaihdoksessa siirretään yritystoiminta tai sen osa sitä jatkavalle henkilölle, kuten perheenjäsenelle taikka täysin ulkopuoliselle taholle.
Tässä blogissa keskitymme erityisesti sukupolvenvaihdoksen erityiskysymyksiin ja suunnittelumahdollisuuksiin. Aiemmassa blogissamme havainnollistimme kuinka yrityksen sukupolvenvaihdoksessa voidaan säästää rahaa, mitä erilaisia toteuttamistapoja siihen on ja mitä sukupolvenvaihdokseen liittyy verotuksen näkökulmasta.
“Yritystoiminnan sukupolvenvaihdoksessa siirretään yritystoiminta tai sen osa sitä jatkavalle henkilölle, kuten perheenjäsenelle taikka täysin ulkopuoliselle taholle.”
Sukupolvenvaihdosta koskevat erityiskysymykset
Sukupolvenvaihdoksen toteuttamistapoja on erilaisia, ja niillä kaikilla on omat, erityiset ehdot ja vaikutukset, jotka on syytä huomioida.
1. Osakeannilla toteutettava sukupolvenvaihdos
Sukupolvenvaihdos on mahdollista toteuttaa osakeannilla, jossa yhtiö antaa uusia osakkeita tai luovuttaa hallussaan olevia omia osakkeitaan. Tällöin:
- yritystoiminnan jatkajalle tarjotaan merkittäväksi osakkeita suunnatulla osakeannilla; tai
- muut osakkaat luopuvat merkintäoikeudestaan jatkajan hyväksi
Osakeannista voi muodostua lahja
Osakeannilla toteutetun sukupolvenvaihdoksen osalta on syytä huomioida, että siinä voi muodostua alihintaisen osakeannin tai jatkajien merkintäoikeudesta luopumisen takia lahja. Lahjaan voidaan soveltaa perintö- ja lahjaverolain (PerVL, 378/1940) mukaista lahjaveron huojennusta, jos syntyvän lahjan määrä on vähintään 10 % yhtiön arvosta ja huojennuksen muut edellytykset täyttyvät. Lahjaveronhuojennus on lahjansaajan kannalta tavoiteltava tilanne, sillä se vähentää lahjansaajaan sukupolvenvaihdoksen myötä kohdistuvaa lahjaverotusta. Olemme käsitelleet lahjaveronhuojennusta ja sen ehtoja tarkemmin aiemmassa blogissamme.
Lahjan arvon määrittäminen
Lahjan arvoa verrataan sukupolvenvaihdoksen kohteena olevan yhtiön arvoon ennen kuin yhtiön varoihin on lisätty merkintähinta. Tämä tarkoittaa sitä, ettei lahjansaajan voida katsoa saavan lahjaksi varoja, joita hän suorittaa itse yhtiölle merkintähintana. Lahjaverohuojennuksen jälkeen maksuunpantava lahjavero lasketaan siten, että yhtiön vertailuarvosta ennen merkintähinnan suoritusta otetaan huomioon lahjan suhteellinen osa ja tämä määrä arvostetaan 40 %:iin.
Lahjoitustarkoituksen arvioiminen
Lahjaverotuksen huojennuksen soveltumista arvioidaan lahjoitustarkoituksen kautta. Jos alihintaisen tai vastikkeettoman luovutuksen tarkoitus olisi muu kuin lahjoittamistarkoitus, syntyisi lahjan sijaan saajan tuloverotuksessa verotettavaa tuloa. Tällainen voi esimerkiksi olla palkitseminen työsuhteessa tai muutoin vastikkeeksi jostakin katsottava suoritus.
Verohallinto tekee päätöksen siitä, onko alihintaisen tai vastikkeettoman luovutuksen tarkoitus muu kuin lahjoittamistarkoitus. Päätös tehdään kokonaisarviona, jossa huomioon otetaan järjestelyn ehdot ja olosuhteet sekä vallitseva oikeuskäytäntö.
Lisäksi huomioon otettavia seikkoja ovat esimerkiksi sukulaisuus, omistajanvaihdokseen liittyvä luovutustilanne (selkeä määräysvaltavaihdos) sekä vähemmistöosakkaiden keskinäiset toimet, joiden voidaan katsoa ilmentävän lahjoitustarkoitusta.
Saajan ansiotulona verotettavaksi eduksi on katsottu tilanteet, joissa
- yhtiön toimitusjohtaja on saanut lahjaksi omistajaveljeksiltä 15 %:n osuuden yrityksestä
- yhtiön työntekijä on saanut alihintaisella osakeannilla 10 %:n osuuden yrityksestä
Edellä mainituissa tilanteissa on katsottu, etteivät omistussuhteet muutu merkittävästi, jolloin kyseessä ei ole omistajanvaihdostilanne vaan ennemminkin kyse on työntekijän sitouttamisesta ja palkitsemisesta.
2. Sukupolvenvaihdos omien osakkeiden hankinnalla
Sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa myös siten, että yhtiö hankkii omia osakkeitaan toiminnasta luopujalta. Tällöin osakkeiden hankinnan jälkeen muiden osakkeenomistajien suhteelliset osuudet yhtiöstä kasvavat. On syytä huomioida, että hankinnan ollessa alihintainen (3/4 tai alle käyvästä hinnasta), voi muille osakkaille muodostua lahjaa.
Luopujan näkökulmasta kyseessä on kuitenkin vastikkeellinen luovutus, jonka verotukseen ei voida soveltaa tuloverolain (TVL, 1535/1992) 48.1 §:n säännöstä verovapaasta sukupolvenvaihdosluovutuksesta, sillä ostajana ei ole lain määrittelemä sukulainen. Omien osakkeiden hankkimisen taustalla voi olla tavoite käyttää yrityksen rahoja luopujan kauppahinnan maksamiseen.
Riski peitellystä osingonjaosta
Omien osakkeiden hankintaan on toisinaan liitetty riski peitellystä osingonjaosta. Riski ei kuitenkaan ole yleensä merkittävä silloin, kun taustalla on sukupolvenvaihdostarkoitus ja osakkeista ei makseta ylihintaa.
Myös omia osakkeita hankittaessa tulee huolehtia 10 % edellytyksen täyttymisestä, mikäli järjestelyssä muodostuu jatkajalle lahjaa, jotta mahdolliseen lahjaveroon voi soveltua lahjaveron huojennus. Olemme käsitelleet yritystoiminnasta kauppana tai vaihtona luopuvan luovutusvoittoveron vapautuksen yleisiä edellytyksiä tarkemmin aiemmassa blogissamme.
”Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella hyvin ja valita tilanteeseen sopivin tapa.”
Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu
Jaksottaminen
Kokonaisverotuksellisesti edullisemmaksi voi tulla yrityksen siirron jaksottaminen pienempiin osiin kolmen vuoden välein, silläyhdeltä lahjansaajalta saadut lahjat lasketaan yhteen viimeiseltä kolmelta vuodelta ja lahjavero määrätään kaikkien lahjojen yhteissummasta (progressiovaikutus).
Toisaalta yrityksen arvo voi kasvaa jaksottamisen aikana, jolloin yhdellä kerralla alkuun tehdyllä suuremmalla lahjoituksella olisi saavutettu suurempi hyöty. On myös huomattava, että lahjaveron huojennus menetetään, mikäli lahjana saatu omaisuus luovutetaan ennen kuin 5 vuotta on kulunut lahjaverotuksen toimittamisesta. Tästäkin syystä yrityksen osalta siirtoa ei välttämättä kannata jaksottaa.
Yrittäjän kannattaa varmuuden vuoksi määrätä yritysvarallisuudestaan testamentilla sen varalta, että tarvittavia järjestelyjä ei ehditä saada valmiiksi yrittäjän elinaikana. Tämä on erityisen kriittistä perintöveron sukupolvenvaihdoshuojennuksen näkökulmasta. Lisäksi on suositeltavaa määrätä edunvalvontavaltakirjalla asioidensa ja yritysvarallisuuden hoidosta siinä tilanteessa, jos yrittäjä tulee kykenemättömäksi hoitamaan omia asioitaan.
Tuotto-oikeusvähennys
Käytettävää kauppahintaa tai maksettavaa lahjaveroa voidaan pienentää pidättämällä kauppakirjassa, lahjakirjassa tai testamentilla tuotto-oikeus osakkeisiin joko lahjoittajalle tai jollekin muulle henkilölle. Tarkoituksena voi olla myös rahoittaa luopujan loppuelämän käyttövaratarpeita.
Lahjaverotuksen huojennuksen osalta on huomioitava, että pidätyksen on oltava nimenomaan tuotto- eli osinko-oikeuden pidätys, eikä hallintaoikeuden pidätys, koska hallintaoikeuden pidättäminen oikeuttaa pidättäjän myös äänivallan käyttöön, jolloin lahjansaaja ei pysty käyttämään omistajan oikeuksiaan yhtiökokouksessa eikä huojennusta tällöin myönnetä. Lisäksi tulee huomioida, että tuotto-oikeudesta myöhemmin vapaaehtoisesti luopuminen on lahja sille, jonka hyväksi oikeudesta luovutaan.
Koska osinkotuotto kuuluu tuotto-oikeuden haltijalle, kannattaa luopujalle allokoitava myöhempi osinkotuotto mitoittaa siten, että tuotto vastaisi mahdollisimman hyvin käyttövaratarpeita. Mikäli osinko-oikeus tuottaisi tuotto-oikeuden haltijalle ”ylimääräistä”, kertyisivät nämä varat hänen perintönään myöhemmin perittäviksi varoiksi, joihin ei enää voida soveltaa yritysvarallisuuden huojennusta.
Sukupolvenvaihdosta suunnittelevan muistilista
Ennen sukupolvenvaihdokseen ryhtymistä on syytä kartoittaa, pohtia ja huomioida siihen vaikuttavia lainsäädännön ja oikeuskäytännön seikkoja. Oheinen kysymyslista voi toimia apuna sukupolvenvaihdosta ja sen toteuttamistapaa valittaessa:
- Löytyykö yritystoiminnalle jatkajaa perhepiiristä tai toimivasta johdosta?
- Onko osallisena yksi vai useampi jatkaja?
- Mikä on haluttu luopujan rooli sukupolvenvaihdoksen jälkeen?
- Onko tarpeen turvata luopujan kassavirtaa luopumisen jälkeen?
- Onko tarpeen kompensoida luopujan muita lapsia yritystoiminnan jatkajan saadessa yritysvarallisuutta?
- Kannattaako sukupolvenvaihdostilanteessa suosia lasten tasapuolista kohtelua vai yritystoiminnan mahdollisimman sujuvaa tulevaisuutta?
- Tehdäänkö järjestely vaiheittain vai kerralla?
- Onko syytä tehdä esitoimia, kuten esimerkiksi erottaa yritysvarallisuutta muusta varallisuudesta ennen järjestelyn toteuttamista?
- Miten rahoitus järjestetään?
- Hyödynnetäänkö yrityksen varoja joko ennen järjestelyä tai sen jälkeen osinko-oikeuden pidättämällä?
- Päästäisiinkö toivottavaan tavoitteeseen mahdollisimman optimaalisella verotuksella huomioimalla myös perintötilanne?
Lisäksi verovaikutusten analysointi ja ennakkoratkaisun hakeminen etukäteen kannattaa lähtökohtaisesti aina tehdä.
Suunnittelemme ja toteutamme sukupolvenvaihdoksia
Me Alderilla haluamme auttaa sinua ja yritystäsi sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Meihin voit olla yhteydessä myös, jos vasta kartoitat parhaita vaihtoehtoja yrityksesi jatkamiselle.
Meillä on kokonaisvaltaista osaamista eri kokoisten yritysten sukupolvenvaihdoksen suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä verotuksen ja yritysjuridiikan eri osa-alueilta. Avustamme ja autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä asiakaslähtöisesti löytämään tilanteen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön.
Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.
www.svalner.se
www.atlas.tax
www.alder.fi