Taloushallinnon palvelut

Yrityksen taloushallinnon ollessa kokonaan sähköistetty on koko kirjanpito, myös kaikki tositteet ja osakirjanpidot sähköisessä muodossa. Tämä tarkoittaa sitä, että laskutus, myynti- ja ostoreskontrat, tiliotteet, palkanlaskenta, kuukausikirjanpidot, johdon raportointi sekä tilinpäätös hoidetaan sähköisesti ja yleensä pääasiassa pilvipalvelun avulla. Myös kirjanpitolain edellyttämät tositteiden ja tilinpäätösten arkistointi ja säilytys hoituvat kokonaan sähköisessä taloushallinnossa yleensä helposti, tositteiden, pöytäkirjojen ja sopimusten myös tallentuessa johdonmukaisesti pilvipalvelun arkistoon. Sähköinen tiliote tiliöinteineen auttaa pitämään huolen hyvän kirjanpitotavan mukaisesti kirjausketjun aukottomuudesta.

Vaikka kokonaan sähköinen taloushallinto onkin tavoite, ei se aina ole yritykselle mahdollista tai mielekästäkään, jolloin osaavan tilitoimiston tehtävä on keskustella ja löytää kullekin asiakkaalle toimivin ratkaisu.

Kirjanpidon asema ja kirjanpidolle asetetut vaatimukset yhteiskunnan ja rahoittajien edellyttämänä raportointijärjestelmänä on vahvistettu kirjanpito-, yhteisö- ja verolainsäädännössä. Kirjanpidossa määrämuotoisuus korostuu, koska kirjanpidon pohjalta tulee voida tarkastaa annetun lakisääteisen informaation oikeellisuus.

Kirjanpidon punaisena lankana on idea sekä erilläänpidosta että hyväksikäytöstä. Kirjanpidon avulla talousyksiköstä muodostuu itsenäinen kokonaisuus, jonka tulot, menot, varat ja velat pidetään erillään muiden talousyksiköiden vastaavista eristä. Kirjanpidon tarkoituksena on hyvää kirjanpitotapaa noudattaen tuottaa tietoa yrityksen johdolle liiketoiminnan johtamista varten sekä raportteja sidosryhmien ja viranomaisten tarpeisiin.

Palkanlaskenta ja palkkahallinto kokonaisuudessaan on yksi keskeisimmistä taloushallinnon toiminnoista yritykselle. Palkkahallintopalvelujen ostaminen on suositeltua, sillä siten yritys pystyy säästämään omia henkilöstöresurssejaan ja saa samalla varmuuden siitä, että myös haastavimmat palkanlaskennan tilanteet hoidetaan laadukkaasti. Autamme yrityksiä palkkahallinnon kysymyksissä juuri halutussa laajuudessa.

Yrityksen perustehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen. Ilman voittoa yrityksen muutkin tavoitteet jäävät saavuttamatta. Voitto määrittyy rahassa – yrityksen kannattavuudelle on asetettava konkreettinen mitattava tavoite. Kulje sitä kohti arjen kaikissa liiketoiminnan päätöksissä ja keskitä voimavarat oikeisiin asioihin.

Hallitset paremmin toimintaan liittyviä riskejä panostamalla oikeanlaiseen talousraportointiin.

Yritysten tavoitteet ja toimintaympäristöt eroavat valtavasti yrityksen kokoluokasta, toimialasta ja tavoitteista riippuen. Nopeasti muuttuvat olosuhteet ja taloudellisen tilan ymmärtäminen tuovat yrityksen johdolle haasteita aina strategian luomisesta päivittäisen toiminnan toteuttamiseen asti. Monesti yrityksellä itse ei ole voimavaroja käsitellä vallitsevaa tilannetta tai suurta tietomäärää selvittääkseen millaista korjausliikettä tai strategiaa yritys tarvitsee. Johdon huomio saattaa olla, että taloudellinen tilanne on huono, hallinto ei toimi toivotulla tavalla tai yritys polkee paikallaan vuosi toisensa jälkeen. Tällaisessa epätietoisuuden tilassa on vaikea tehdä rationaalisia ja faktoihin perustuvia päätöksiä tarpeellisista korjaavista toimista. Ulkopuoliseen neuvontapalveluun tukeutuminen on hyvä vaihtoehto, kun organisaatio tarvitsee luotettavaa ja asiantuntevaa kumppania päätöksenteossa.

Tavoitteenamme on tukea yrityksen johtoa mm. strategian luomisessa, toiminnan tehostamisessa sekä taloudellisen toimintaympäristön syvällisessä ymmärtämisessä ja raportoinnin digitalisoinnissa. Autamme yritystä luomaan kasvustrategian, ymmärtämään paremmin sisäistä raportointia, hallitsemaan riskejä ja luomaan mahdollisimman toimivan organisaation. Yrityksen koko tai ikä eivät ole määrääviä tekijöitä, sillä yrityksen johto voi tarvita neuvontapalveluita, vaikka yritys olisi toiminut alalla jo vuosikymmeniä. Tarve kehittyä ja parantaa organisaatiota eivät lopu milloinkaan.

Työntekijöitä Suomeen lähettävän ulkomaisen yrityksen tulee nimetä Suomessa edustaja, joka on lähetetyn työntekijän ja viranomaisten tavoitettavissa koko sen ajan, kun työnantaja lähettää työntekijöitä Suomeen.

Velvoite edustajan asettamiseen koskee tilanteita, joissa ulkomainen työnantaja harjoittaa liiketoimintaa Suomessa omalla henkilökunnallaan, eli sopii omien työntekijöidensä kanssa tilapäisestä työskentelystä Suomessa. Kysymys voi olla myös työntekijöiden vuokraamisesta suomalaiselle työnantajalle tai ulkomaisen yrityksen sisäisestä siirrosta. Sisäisestä siirrosta on kysymys, kun työntekijä tulee ulkomailta työskentelemään Suomeen saman konsernin Suomessa sijaitsevaan toimipaikkaan.

Lisäedellytyksenä edustajan asettamista koskevaan velvollisuuteen edellä mainituissa tilanteissa on, että työn tekeminen Suomessa kestää yli kymmenen päivää. Jos yrityksellä on Suomessa useampia lähettämisjaksoja, huomioidaan aikaa laskettaessa neljä lähetysjakson päättymistä edeltävää kuukautta.

Edustajan kanssa tehtävässä sopimuksessa voidaan sopia, että edustaja huolehtii muista ulkomaisen työnantajan velvoitteista Suomessa. Ulkomaisen työnantajan on esimerkiksi useimmissa tapauksissa tehtävä työsuojelulle ennakkoilmoitus työntekijöiden lähettämisestä Suomeen sekä säilytettävä tiettyjä työskentelyä koskevia dokumentteja työskentelyn ajan ja myös tietyn ajan työskentelyn päätyttyä. Ulkomainen yritys ja edustaja voivat siten halutessaan sopia, että edustaja huolehtii muun muassa näiden velvoitteiden täyttymisestä.