Sateenkaaria, pinkkipesua ja aitoja päivittäisiä tekoja

Kesäkuun pride-liputus on vakiintunut monien yritysten vuosikelloon osoituksena tuesta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. Parhaimmillaan pride-liputus voi lisätä tietoisuutta ja toimii positiivisen yhteiskunnallisen muutoksen veturina. 2020-luvulla yritysten on kuitenkin helppo lähteä mukaan kasvavaan sateenkaariliputtajien joukkoon brändihyöty edellä. Sateenkaaren värien keskellä onkin hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, millaisella tasolla sateenkaariliput salkoon nostaneiden yritysten päivittäiset toimet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman edistämiseksi ovat.

Haasteita tasa-arvon mallimaassa

Somealustojen pride-liputtajien määrän perusteella voisi kuvitella, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt otetaan huomioon lähes jokaisen yrityksen arjessa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden mallimaaksi julistautuvassa Suomessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kuitenkin kokevat edelleen syrjintää ja kielteisiä asenteita.  

Euroopan unionin perusoikeusviraston selvityksen mukaan Suomessa vain pieni osa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista henkilöistä kokee voivansa olla työyhteisössään täysin avoimia seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumisestaan, ja lähes 30 % vastaajista kokee joutuvansa peittämään kuulumisensa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Tilastot luovat erilaisen kuvan arkisesta todellisuudesta kuin somealustojen pride-logot ja saavat pohtimaan, moniko näyttäviä sateenkaariliputuksia viestinnästään hyödyntävistä organisaatioista elää ja hengittää yhdenvertaisuutta myös kesäkuun jälkeen, kun yritysten logot riisutaan sateenkaaren väreistä.

Jos todelliset teot seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman edistämiseksi eivät kohtaa pride-viestinnän kanssa, saattaa yritys kohdata väitteen pinkkipesusta; ilmiöstä, jossa yritykset pyrkivät näyttäytymään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tukijoina korostaakseen toimintansa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta, vaikka toimet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman edistämiseksi eivät näkyisi arjessa. Pinkissä pesuohjelmassa siten parannetaan yrityksen mainetta käyttämällä hyväksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen heikompaa asemaa, vaikka yrityksessä ei eletä kuten julkisesti opetetaan.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus edellyttävät aktiivista toimintaa

Yhdenvertaisuus on keskeinen yhteiskunnan arvo, josta säädetään perustuslakia myöten. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaeissa edellytetään syrjinnän kieltämistä seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Lisäksi näissä asetetaan velvoite edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman parantaminen ei siten ole vain mukavaa vastuullisuusviestintää, vaan lainsäädännön edellyttämää aktiivista toimintaa.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä pääsee alkuun kartoittamalla organisaation nykytilan ja laatimalla nykytila-arvion tulosten perusteella toimenpidesuunnitelman yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Työtä ei kuitenkaan pidä lopettaa tähän, koska toimenpidesuunnitelmat jäävät helposti pintapuolisiksi ja irrallisiksi työpaikan arjesta. Aidot muutokset tapahtuvatkin arjen toimintatavoissa, ihmisten ennakkoluuloissa ja asenteissa. Tämä edellyttää sitä, että yrityksissä käytetään resursseja vähemmistöjen osallistamiseen ja turvallisten työyhteisöjen rakentamiseen. Samalla kaikille organisaation jäsenille tulee luoda turvallinen tila oppia uutta ja tarkastella omia ennakkoluulojaan virheiden etsimisen ja syyllistämisen sijaan.

Menestystä moninaisuudesta ja inkluusiosta

Jos vähemmistöjen asema ei kosketa itseä, voi aihepiiri tuntua vaikeasti lähestyttävältä. Vähemmistöjen aseman edistämistä voidaan tutkia myös toisesta näkökulmasta – Yritykset voivat tutkitusti saavuttaa liiketoiminnallista hyötyä aidon moninaisuuden ja inkluusion johtamisen kautta; yritykset, joissa suhtaudutaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin myönteisesti, ovat tutkimustiedon valossa kannattavampia ja niillä on isompi markkina-arvo kuin yrityksillä, joissa suhtautuminen ei ollut yhtä myönteistä. Taloudellisen menestymisen taustalla ovat moninaisuuden ja inkluusion tuomat hyödyt; moninainen henkilöstö ymmärtää laajemman asiakaskunnan tarpeita ja näkökulmia sekä lisää ongelmanratkaisukykyä ja innovatiivisuutta. Lisäksi vähemmistöjen aseman edistäminen lisää myönteistä työntekijäkokemusta.

Pride-kuukauden juhlallisuuksien ohessa onkin hyvä muistaa, että aidot arjen teot moninaisuuden ja inkluusion edistämiseksi kannattavat. Siksi kannustankin jokaista kysymään, missä vaiheessa oman organisaatiosi todelliset arjen teot ovat vähemmistöjen aseman edistämiseksi.