Verosuunnitteluun ja verotuksen tehokkuuteen törmää puheissa nykyään usein, etenkin heti sen jälkeen, kun kerron uudelle tuttavuudelle olevani verojuristi. Perintö- ja lahjaverotus koetaan usein epäoikeudenmukaisena etenkin perheen sisäisten siirtojen osalta, sillä miksi perheeseen jo kertaalleen ansaitusta ja vähintään kertaalleen verotetusta varallisuudesta pitää maksaa vielä lisää veroa, kun se siirtyy saman perheen seuraavalle sukupolvelle. Verotuksen tehostamisessa on yleensä kyse sen varmistamisesta, ettei veroja makseta samasta asiasta useampaan kertaan.
Vaihtoehtoja varallisuuden siirtojen toteuttamiseen
Varallisuuden siirtämisen keinoja ovat esimerkiksi
- Kauppa
- Lahja
- Lahjanluonteinen kauppa
- Ennakkoperintö
- Perintö
- Testamentti
- Avio-oikeuden puitteissa tapahtuva omaisuuden siirto
Verotus liittyy tavalla tai toisella kaikkiin näihin muotoihin. Varallisuuden siirtojen verotus riippuu luonnollisesti siitä, miten varallisuus siirretään. Tässä muutamia perusasioita, jotka on hyvä tiedostaa:
Perintö- ja lahjaverotus ovat progressiivisia veroja. Tämä tarkoittaa, että mitä suurempi omaisuus siirtyy kerralla perintönä tai lahjana, sitä suurempi suhteellinen vero perintöön tai lahjaan kohdistuu.
Yhdeltä lahjansaajalta saadut lahjat lasketaan yhteen viimeiseltä kolmelta vuodelta ja lahjavero määrätään kaikkien lahjojen yhteissummasta (progressiovaikutus). Eli jos esimerkiksi olet saanut vuosi sitten 55.000 euron lahjan ja maksanut siitä veroa 4.700 euroa (8,5 %) ja saat samalta lahjanantajalta toisen 55.000 euron lahjan tänään, katsotaan sinun saaneen yhteensä 110.000 euron lahjan, josta määrätään veroa 11.300 euroa (10,3 %). Aiemmin maksamasi 4.700 euron vero hyvitetään, mutta lopulliseksi veroksi jää 10,3 %.
Perinnönjättäjän kolme vuotta ennen kuolemaansa antamat lahjat lasketaan mukaan perittävään omaisuuteen vastaavasti. Perintövero määräytyy perittävän omaisuuden ja annettujen lahjojen yhteissumman perusteella. Samoin kuin edellä, tällaisista lahjoista maksetut lahjaverot hyvitetään perintöverosta.
Näistä peruslähtökohdista voidaan helposti todeta, että verotuksen näkökulmasta varallisuuden siirtoihin voidaan saada tehokkuutta jakamalla siirtoja pienemmiksi kokonaisuuksiksi suunnitelmallisesti pidemmälle aikavälille.
Esimerkki
Vanhemmalta saadusta 1.000.000 euron perinnöstä lapsi maksaisi perintöveroa 149.700 euroa. Mikäli 1.000.000 euron omaisuuden siirto jaettaisiin viiteen 200.000 euron lahjoitukseen 12 vuoden ajalle, tulisi lahjaveroa maksettavaksi yhteensä 110.500 euroa, jolloin säästöä syntyy 39.200 euroa. Lisäksi lahjoitetulle omaisuudelle tuleva tuotto kertyy suoraan lapselle eikä enää vanhemmalle, jolloin se tulisi myöhemmin lapsen perittäväksi, jos vanhempi ei olisi ehtinyt käyttää varoja.
Omaisuuden antaminen ennakkoperintönä
Ennakkoperintö on nimensä mukaisesti ennakkoon annettua perintöä. Verotuksen näkökulmasta ennakkoperintö on saantihetkellä verotettava lahja, johon sisältyy ajatus, että joku on vain saanut osuuttansa perinnöstä etukäteen. Ennakkoperintö huomioidaan lopullisessa perinnönjaossa niin, että ennakkoperintö lasketaan kuolinpesän varoihin mukaan ja luetaan sen perillisen perintöosuuteen, joka ennakkoperinnön oli saanut. Perintövero määrätään koko perintöosuudesta, ennakkoperintö mukaan lukien. Siltä osin kuin ennakkoperinnöstä on maksettu lahjaveroa, lahjavero hyvitetään lopullisesta perintöverosta.
Kannattaako ennakkoperintöä sitten antaa? Verotuksen näkökulmasta vastaus on, että ei kannata, mutta tosielämää ei tietysti pidä suunnitella ainoastaan verotuksen näkökulmasta. Tosielämässä päästään kuitenkin yleensä haluttuihin ratkaisuihin myös verotehokkaasti, jos panostetaan suunnitteluun etukäteen.
Perintö- ja lahjaveron ollessa progressiivisia veroja, ennakkoperinnön antaminen yleensä johtaa siihen, että veroa joudutaan maksamaan saadusta omaisuudesta enemmän – annetut ennakkoperinnöt kun luetaan mukaan kuolinpesän verotettavaan kokonaisvarallisuuteen.
Lähtökohtaisesti lahja rintaperilliselle katsotaan ennakkoperinnöksi. Sääntöön mahtuu muutama poikkeus, jolloin lahjoja ei yleensä tulkita ennakkoperinnöksi – Kun lahja annetaan ainoalle lapselle, tai jos kaikki lapset ovat saaneet yhtä suuret lahjat. Ennakkoperintöolettaman voi joka tapauksessa poistaa erillisellä lahjakirjan tai testamentin ehdolla.
Ennakkoperintöä (lahjaa) voi muodostua myös alihintaisen kaupan yhteydessä. Omaisuutta voi kuitenkin yleensä myydä ilman ennakkoperinnön tai lahjan muodostumista hintaan, joka ylittää ¾ lahjan käyvästä arvosta.
Varallisuuden siirrosta verotehokasta
Miten sitten kannattaisi tehdä, jos haluaa antaa yhdelle perilliselle jotain jo elinaikana, mutta haluaa tämän huomioitavan lopullisessa omaisuuden jakautumisessa ja lisäksi haetaan verotehokkuutta? Tähän vastaus on lahjakirjan tietyt määräykset sekä testamentti. Näiden asiakirjojen avulla on tietyin edellytyksin mahdollista toteuttaa tasapuolisuus perillisten kesken, mutta toisaalta verotehokkuus niin, että elinaikana annettua omaisuutta ei huomioida enää perintöverotuksessa.
Testamentti
Perintöverotuksen progressiosta johtuen tulee yleensä kokonaisverotuksellisesti edullisemmaksi jakaa testamentilla omaisuutta useamman perillisen kesken. Testamentissa on mahdollista antaa testamentinsaajalle oikeus ottaa testamentti vastaan osittain, jolloin luopujan tilalle tulee osittaisen luopumisen tilanteessa hänen omat rintaperillisensä. Tietyin edellytyksin tämä hyväksytään myös verotuksessa niin, että jokaista saajaa verotetaan vain hänelle tulleesta omaisuudesta.
Esimerkki
Jos lapsi saa vanhemmalta 1.000.000 euron testamenttisaannon, hän maksaa siitä perintöveroa 149.700 euroa. Jos lapsi jakaa saannon itsensä ja neljän lapsensa kesken, tulee lapselle ja kullekin hänen lapsistaan maksettavaksi perintöveroa 21.700 euroa (yhteensä 108.500 euroa)
Säästöä syntyy 41.200 euroa ja lisäksi lasten ei enää myöhemmin tarvitse maksaa perintöveroa jo saamansa omaisuuden tuoton osalta. Tilanteessa, jossa koko testamentti menisi ensin vanhemmalle ja vasta hänen jälkeensä lapsille, lapset maksaisivat perinnöstä taas veroa oman vanhemman jälkeen.
Osittaisen luopumisen osalta on tärkeää huomata, että tähän tarvitaan testamentti ja määräys osittaisen luopumisen mahdollisuudesta. Mikäli testamenttia ei ole, on kyseessä perintösaanto ja perintösaannon osalta verotuksellisesti hyväksytään ainoastaan luopuminen perinnöstä kokonaan. Mikäli perintösaannosta luovutaan osittain, tulkitaan tämä verotuksessa niin, että perinnönsaaja on saanut koko perinnön itselleen ja sen jälkeen siirtänyt omaisuutta lahjana eteenpäin omille lapsilleen.
Testamentissa oleva pelkkä määräys siitä, että vastaanottajalla on oikeus ottaa testamentti vastaan osittain, ei riitä verotuksellisesti tehokkaaseen osittaiseen luopumiseen. Testamentissa on oltava perillisen perintökaaren mukaisesta perillisasemasta poikkeavia määräyksiä. Tällaisia voivat olla esim. legaattimääräykset (määrätään pesän varoista päältä päin varoja jollekin muulle kuin perilliselle) tai määräykset, joilla täsmennetään mitä omaisuutta perillisten perintöosiin on sisällytettävä.
Hallintaoikeusvähennyksen hyödyntäminen
Hallintaoikeus voidaan pidättää lahjakirjan tai testamentin ehdolla lahjoittajalle tai muulle henkilölle. Hallintaoikeuden pidättämällä voidaan pienentää lahjoitettavan tai perittävän omaisuuden lahja- tai perintöverotuksen perusteeksi tulevaa arvoa. Monesti määräaikaisella hallintaoikeuden pidättämisellä saadaan aikaan tavoiteltu verovaikutus ilman elinikäisen hallintaoikeuden pidättämisen mukanaan tuomia potentiaalisia käytännön ongelmia. Hallintaoikeusvähennyksen määrä riippuu hallintaoikeuden kestosta, omaisuuden tuotosta, hallintaoikeuden kestosta ja hallintaoikeuden saajan iästä.
Omaisuuden tuotto kuuluu hallintaoikeuden haltijalle, samoin kuin omaisuuden ylläpitämisestä johtuvat kulut, kuten esimerkiksi asuntojen osalta hoitovastikkeet. Asuntojen osalta rahoitusvastikkeista tulee omistajan vastata itse.
Hallintaoikeus kannattaa yleensä pidättää sellaisiin omaisuuseriin, jotka eivät tuota paljoa tai lainkaan, mutta jotka aiotaan kuitenkin pitää perhepiirin omistuksessa pitkäaikaisesti, kuten vapaa-ajan kiinteistöihin. Mikäli omaisuuserä tuottaa hallintaoikeuden haltijalle ”ylimääräistä”, kertyvät nämä varat hänen perintönään myöhemmin perittäviksi ja hallintaoikeusvähennyksestä ei näin ollen kerry välttämättä tavoiteltavaa hyötyä.
Myös tuottaviin omaisuuseriin, kuten sijoitusasuntoihin, pörssiosakkeisiin tai sijoitusyhtiön osakkeisiin, voi olla tietyissä tilanteissa järkevää pidättää hallintaoikeus, sillä näin saadaan generoitua mahdollisesti tarvittavaa kassavirtaa lahjoittajalle, mutta omistusoikeus siirtyy jo verotehokkaasti eteenpäin seuraavalle sukupolvelle.
Huomionarvoista hallintaoikeuden pidättämisessä on myös se, että kerran pidätetystä hallintaoikeudesta vapaaehtoisesti luopuminen on lahja sille, jonka hyväksi oikeudesta luovutaan. Tästä johtuen on hyvä suunnitella etukäteen mahdollisimman tarkoituksenmukainen hallintaoikeuspidätyksen kestoaika.
Esimerkki elinikäisen hallintaoikeusvähennyksen vaikutuksesta
63-vuotias äiti lahjoittaa tyttärelleen 200.000 euron arvoisen sijoitusasunnon ja pidättää siihen elinikäisen hallintaoikeuden. Ilman hallintaoikeuden pidätystä 200.000 euron lahjasta lahjavero on 22.100 euroa.
Hallintaoikeuden pidätyksen johdosta lahjaveron perusteesta vähennetään hallintaoikeuden arvo, joka lasketaan omaisuuden vuotuiseen tuottoon ja elinikäisen hallintaoikeuden osalta ikäkertoimeen perustuen: laskennallinen vuotuinen tuotto asunto-osakkeiden osalta 5 % ja 63-vuotiaan ikäkerroin 9.
Hallintaoikeuden arvo: 5 % x 200.000 x 9 = 90.000 euroa
Lahjan arvo hallintaoikeudella rasitettuna 110.000 euroa, josta lahjavero 11.300 euroa
Vuokratuotot kertyvät äidille hänen loppuikänsä.
Esimerkki määräaikaisen hallintaoikeusvähennyksen vaikutuksesta.
63-vuotias äiti lahjoittaa tyttärelle 200.000 euron arvoisen sijoitusasunnon ja pidättää siihen hallintaoikeuden itselleen 15 vuodeksi. Ilman hallintaoikeuden pidätystä 200.000 euron lahjasta lahjavero on 22.100 euroa.
Hallintaoikeuden pidätyksen johdosta lahjaveron perusteesta vähennetään hallintaoikeuden arvo, joka lasketaan omaisuuden vuotuiseen tuottoon ja vuosikertoimeen perustuen: laskennallinen vuotuinen tuotto asunto-osakkeiden osalta 5 % ja 15 vuoden määräaikaisen hallintaoikeuden pidätyksen kerroin 8,56.
Hallintaoikeuden arvo: 5 % x 200.000 x 8,56 =85.600 euroa
Lahjan arvo hallintaoikeudella rasitettuna 114.400 euroa, josta lahjavero 11.828 euroa
Vuokratuotot kertyvät äidille 78-vuotiaaksi, tai mikäli hän menehtyy aiemmin, kuolemaan asti.
Haluamme olla avuksi!
Tarvitsetko käytännön apua omaisuuden siirron suunnittelussa tai esimerkiksi lahjakirjan tai testamentin laatimisessa? Olemme täällä sinua varten!
Alderilla on kokonaisvaltaista osaamista yrityksiä koskevan verotusasioiden ja juridiikan eri osa-alueilta. Avustamme ja autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä asiakaslähtöisesti löytämään tilanteen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön.
Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.
www.svalner.se
www.atlas.tax
www.alder.fi