Korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut odotetun ja sijoittajien verotuskohtelua suosivan vuosikirjapäätöksen 2021:90 koskien ulkomaisen yhtiömuotoisen SICAV-rahaston tuotonjaon verotusta Suomessa.
Asiassa oli ratkaistavana, pidetäänkö Luxemburgissa asuvasta ja sen lainsäädännön mukaan perustetusta yhtiömuotoisesta SICAV-rahastosta saamia tuotto-osuuksia verotuksessa tuloverolain (TVL) 33 c §:n 3 momentin mukaisena ansiotulona vai TVL 32 §:n mukaisena pääomatulona.
Päätöksen myötä kumottiin Keskusverolautakunnan (KVL) asiassa aiemmin antama ennakkoratkaisu KVL 2017/58, jonka nojalla Suomessa asuvan luonnollisen henkilön SICAV-rahastosta saatua tuotonjakoa oli verotettava Suomessa ansiotulona eikä pääomatulona.
Sillä on merkitystä, verotetaanko SICAV-rahastosta saatua tuotonjakoa ansio- vai pääomatulona, koska Suomessa ansiotuloon kohdistuu progressiivinen verotus, jolloin veroaste voi olla selkeästi korkeampi kuin vastaavanlaisten suomalaisten sijoitusrahastojen jakamalle tuotolle, jota verotetaan Suomessa pääomatulona 30 / 34 %:n verokannalla.
KHO:N RATKAISU 2021:90 PÄHKINÄNKUORESSA
KHO katsoi Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) asiassa 29.4.2021 antaman ennakkoratkaisun nojalla, että kyseessä oleva yhtiömuotoinen SICAV-rahasto ja Suomen lainsäädännön mukaan perustetut sopimusmuotoiset sijoitusrahastot ovat objektiivisesti verrattavissa toisiinsa, koska
- molemmat yhtiöt on vapautettu tuloverosta ja
- niiden maksamaa tuottoa verotetaan ainoastaan tulonsaajien tasolla.
Ratkaisun perusteluissa KHO katsoi, että Suomessa asuvan luonnollisen henkilön saamien tuotto-osuuksien verotusta ansiotulona on pidettävä EU:n pääomien vapaata liikkuvuutta koskevien rajoitusten kieltämistä koskevan määräyksen vastaisena. Asiassa ei tosin ollut muutoinkaan esitetty yleistä etuja koskevia pakottavia syitä, joiden perusteella pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitus olisi voitu hyväksyä.
KHO-ratkaisun myötä luxemburgilaisesta yhtiömuotoisesta SICAV-rahastosta saatua tuotonjakoa on kansallisessa verotuksessamme pidettävä luonnollisen henkilön pääomatulona.
KHO-RATKAISUN MERKITYS
Ratkaisu on merkityksellinen sikäli, että se tarkentaa ulkomaisten yhtiömuotoisten rahastojen verokohtelua ja rinnastamista Suomessa.
Ratkaisun perusteella EU-alueella perustetun yhtiömuotoisen SICAV-rahaston tuotonjakoa ei voida verottaa suomalaisen luonnollisen henkilön verotuksessa ankarammin kuin suomalaisen sopimusperusteisen sijoitusrahaston tuotonjakoa, kun otetaan huomioon pääomien vapaa liikkuvuus EU:ssa.
Suomen lainsäädäntö ei tunne yhtiömuotoisia vaihtuvapääomaista rahastoja, vaan suomalaiset sijoitusrahastot ovat sopimusperusteisia rahastoja.
Ratkaisu ei kuitenkaan pakottane muuttamaan Suomen kansallista lainsäädäntöä. KHO-päätöksen oikeusohje kuitenkin vaikuttaa vastaavanlaisten tapausten ratkaisemiseen mm. Verohallinnossa.
KHO:n tulkinta yrityksen oikeudellisen muodon merkityksestä rinnastamiseen voi vaikuttaa myös muuhun rinnastuskäytäntöön, kuten TVL 20 a §:n tulkintaan trusteista (angloamerikkalaisen common law-oikeusjärjestelmän kaksoisomistukselle rakentuva omistusjärjestely, jonka verotuskäytännöstä lisää aiemmin julkaistussa blogissamme).
Haluamme olla avuksi!
Me Alderilla olemme apunasi kaikissa verotusta koskevissa kysymyksissä sekä avustamme tarvittavien hakemusten valmistelussa. Avustamme ennakkoperintään ja verokortteihin liittyvissä asioissa niin työntekijöitä, työnantajia kuin palkkahallinnon ammattilaisiakin.
Meillä on kokonaisvaltaista osaamista eri kokoisten yritysten verokysymyksistä ja -suunnittelusta sekä verotuksen ja juridiikan eri osa-alueilta. Avustamme ja autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä asiakaslähtöisesti löytämään tilanteen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön.
Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.
www.svalner.se
www.atlas.tax
www.alder.fi