Hae sivustolta

EU-tuomioistuimelta merkittävä sijoittautumis­vapautta koskeva ennakkoratkaisu

Ennakkoratkaisussa oli kyse oikeudesta vähentää toiseen EU-jäsenvaltioon sijoittautuneelle samaan konserniin kuuluvalle yhtiölle maksettuja korkoja.

Julkaistu 16.02.2021

Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi tammikuussa 2021 kansainvälistä yritystoimintaa harjoittavien konsernien näkökulmasta tärkeän ennakkoratkaisun tapauksessa Lexel AB vastaan Skatteverket (asia C‑484/19). Ennakkoratkaisussa oli kyse oikeudesta vähentää toiseen EU-jäsenvaltioon sijoittautuneelle samaan konserniin kuuluvalle yhtiölle maksettuja korkoja.

TAPAUKSEN TAUSTAA

Ruotsin verohallinto oli kieltäytynyt myöntämästä ruotsalaiselle Lexel AB:lle oikeutta vähentää korkomenoja, jotka on maksettu sen samaan konserniin kuuluvalle Ranskaan sijoittautuneelle yhtiölle.

Lexel AB on Ruotsin oikeuden mukaan perustettu yhtiö, joka kuuluu Schneider Electric ‑konserniin. Tämän konsernin emoyhtiö on Ranskaan sijoittautunut yhtiö Schneider Electric SE.

Belgiaan sijoittautunut Schneider Electric Services International SPRL yhtiö (SESI) omisti 85 % Schneider Electric Industries SAS -yrityksestä, joka on Ranskaan sijoittautunut Schneider Electric ‑konserniin kuuluva yhtiö ja 15 % Espanjaan sijoittautuneesta samaan konserniin kuuluvasta yhtiöstä Schneider Electric España SA (SEE). Lexel AB osti SEE:n hallussa olleet 15 % SESI:n osakkeista ottamalla lainan Schneider Electric -konsernin sisäiseltä pankilta Bossière Finances SNC:ltä (BF). BF kuului samaan verotukselliseen yksikköön kuin noin 60 Ranskaan sijoittautunutta tämän konsernin yhtiötä.

Lexel AB, BF, SESI ja SEE ovat kaikki Schneider Electric Industriesin suoraan tai välillisesti omistamia tytäryhtiöitä. Lexel AB maksoi BF:lle ottamastaan lainasta korkoja, joita vastaan ranskalainen BF vähensi verotuksellisen yksikön muodostavien Ranskaan sijoittautuneiden yhtiöiden toiminnasta syntyneitä tappioita.

Ruotsin kansallisessa verosäännöstössä kielletään EU-jäsenvaltiossa kotipaikkaa pitävää yhtiötä vähentämästä korkoja, jotka on maksettu samaan konserniin kuuluvalle (eli etuyhteydessä keskenään olevalle) toiseen EU-jäsenvaltioon sijoittautuneelle yhtiölle, jos tästä saadaan merkittävää veroetua.

Ruotsin tuloverolain 24 luvun 10 d §:n 3 momentin poikkeussäännön mukaan korkomenoja ei saa vähentää, jos velkasuhteen syntymisen pääasiallisena syynä on se, että etuyhteysryhmä saisi merkittävän veroedun. Mikäli korkomenot halutaan vähentää, tulisi vähennystä pyytävän yrityksen osoittaa, että velkasuhde ei ole syntynyt pääasiassa verotuksellisista syistä. Ilmaisulla ”pääasiassa” tarkoitetaan Ruotsin lainvalmisteluasiakirjojen mukaan noin 75 prosenttia tai enemmän.

Lexel AB ilmoitti Ruotsin verohallinnolle ostaneensa SEE:n hallussa olleet 15 % SESI:n osakkeista siitä syystä, että SEE tarvitsi pääomaa rahoittaakseen Schneider Electric ‑konsernin ulkopuolisen yhtiön hankinnan, joka oli rahoitettu pääasiallisesti lainoilla.

Lexel AB:n mukaan osakkeiden hankinnan tarkoituksena ei ollut antaa Schneider Electric ‑konsernille veroetua. Sen mukaan veroetua ei edes syntynyt, koska BF pystyi vähentämään koroista tämän konsernin Ranskassa harjoittamaan toimintaan liittyvät tappiot ja näitä korkoja vastaavaa tuloa verotetaan korkeammalla verokannalla kuin Ruotsissa sovellettava verokanta (tapauksen aikaan Ranskan yhteisöverokanta oli 34,43 % ja Ruotsin 22 %).

Ruotsin verohallinto epäsi BF:n myöntämän lainan korkomenojen vähentämisen em. poikkeussääntöön vedoten. Lexel AB:n liiketoimet oli Verohallinnon mukaan toteutettu sen mahdollistamiseksi, että SESI:n osakkeiden hankintaan liittyvät korkomenot voitaisiin vähentää Ruotsissa eikä Espanjassa, ja merkittävän veroedun saamiseksi.

Ruotsin verohallinto katsoi lisäksi, että sen soveltama poikkeussääntö on yhteensopiva sijoittautumisvapautta koskevan SEUT 49 artiklan kanssa.

YRITYSTEN SIJOITTAUTUMISVAPAUS JA SIITÄ POIKKEAMINEN

Tulkintaa vaativa oikeudellinen kysymys koski yritysten sijoittautumisvapautta ja sitä koskevan EU:n perussopimuksiin kuuluvan SEUT 49 artiklan tulkintaa.

EUT:n mukaan tapauksessa tuli selvittää, onko Ruotsin kansallista säännöstöä pidettävä SEUT 49 artiklan vastaisena sijoittautumisvapauden rajoituksena.

SEUT 49 artiklassa:

[…] kielletään rajoitukset, jotka koskevat jäsenvaltion kansalaisen vapautta sijoittautua toisen jäsenvaltion alueelle. Myös kielletään rajoitukset, jotka estävät jäsenvaltion alueelle sijoittautuneita jäsenvaltion kansalaisia perustamasta kauppaedustajan liikkeitä, sivuliikkeitä ja tytäryhtiöitä.

[…] sijoittautumisvapauteen kuuluu oikeus ryhtyä harjoittamaan ja harjoittaa itsenäistä ammattia sekä oikeus perustaa ja johtaa yrityksiä […] niillä edellytyksillä, jotka sijoittautumisvaltion lainsäädännön mukaan koskevat sen kansalaisia.

Aiemmassa oikeuskäytännössään EUT on katsonut, ettei jäsenvaltion lainsäädännöstä johtuva erilainen kohtelu ole sijoittautumisvapauden rajoitus, jos

  • se koskee tilanteita, jotka eivät ole objektiivisesti arvioituina toisiinsa rinnastettavissa, tai
  • jos se on oikeutettua yleistä etua koskevasta pakottavasta syystä ja oikeassa suhteessa kyseiseen tavoitteeseen.

Ruotsin verohallinto käytti Lexel AB sijoittautumisvapauden rajoittamiseksi oikeuttamisperusteena ”veropetosten ja veronkierron torjuntaa sekä tarvetta säilyttää verotusvallan tasapainoinen jako jäsenvaltioiden välillä”. Ruotsin tuloverolakia koskevien valmisteluasiakirjojen mukaan kyseisen säännön nimenomaisena tarkoituksena on estää Ruotsin veropohjan rapautuminen.

EUT tarkasteli ratkaisussaan, oliko Ruotsin verohallinnon käyttämä oikeuttamisperuste oikea ja unionioikeuden mukainen.

EUT:N ENNAKKORATKAISU

EUT:n mukaan Ruotsin Verohallinnon käyttämää veropetosten ja veronkierron estämiseen liittyvää oikeuttamisperustetta ei voida Lexel AB:n tapauksessa hyväksyä.

Tuomioistuimen mukaan verotulojen vähentymistä ei voida pitää yleistä etua koskevana pakottavana syynä, johon voitaisiin vedota SEUT 49 artiklan sijoittautumisvapauden vastaisen toimenpiteen oikeuttamiseksi.

SEUT 49 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan jäsenvaltioon sijoittautuneella yhtiöllä ei ole oikeutta vähentää toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelle samaan konserniin kuuluvalle yhtiölle maksettuja korkoja sillä perusteella, että velkasuhteen syntymisen pääasiallisena syynä katsotaan olevan merkittävän veroedun saaminen, kun tällaista veroetua ei olisi katsottu olevan, jos molemmat yhtiöt olisivat olleet sijoittautuneita ensin mainittuun jäsenvaltioon, koska niihin olisi tuolloin sovellettu konserniavustusta koskevia säännöksiä.

TAPAUKSEN MERKITYS SUOMALAISILLE YRITYKSILLE

Jää nähtäväksi, pitäisikö nyt annetun ratkaisun perusteella tulkita, että EU:n sisällä korkorajoituksia, ainakaan Ruotsin mallilla laskettuja, ei voida soveltaa silloin, kun kansallisen lainsäädännön mukaiset konserniavustuksen muut edellytykset täyttyisivät.

Haluamme olla avuksi!

Alderilla on kokonaisvaltaista osaamista yrityksiä koskevan verotusasioiden ja juridiikan eri osa-alueilta. Avustamme ja autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä asiakaslähtöisesti löytämään tilanteen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön.

Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.