Olet ehkä kuullut exit-verosta. Valtionvarainministeriö on 12.8.2022 julkaissut lausuntokierrokselle luonnoksen hallituksen esityksestä yksityishenkilöille suunnatusta maastapoistumisverosta, eli niin kutsusta exit-verosta.
Esityksessä ehdotetaan tuloverolakiin (TVL) lisättäväksi uudet 45 b ja 46 b §:t, joiden on suunniteltu tulevan voimaan jo vuoden 2023 alusta. Suomessa ehdotetaan yksityishenkilöille arvonnousuveroa, eli maastapoistumisveroa – Nämä seikat sinun ja yrityksesi pitäisi ymmärtää hallituksen esityksestä. Maastapoistumisveron tarkoituksena on varmistaa, ettei omaisuuden myynnistä aiheutuvia veroseuraamuksia voisi jatkossa välttää muuttamalla ulkomaille.
Tähän blogikirjoitukseen olemme keränneet hallituksen esitysluonnoksen pääkohdat. Luonnosvaiheessa oleva hallituksen esitys sisältää vielä useita tulkinnanvaraisuuksia ja toivomme näiden selkeytyvän lainsäädäntöhankkeen edetessä. Nostamme kuitenkin jo tässä vaiheessa esille muutaman seikan, joihin kannattaa jo nyt varautua, mikäli ulkomaille muuttaminen on suunnitelmissa. Tulemme tekemään aiheesta blogisarjan ja julkaisemme seuraavan osan, kun lainsäädäntöhanke etenee. Seuraavassa jatko-osassa tulemme käsittelemään tarkemmin mahdollisesti muodostuvaa tuplaverotusta ja sen poistamista.
Yleistä
Maastapoistumisveron tarkoituksena on varmistaa, ettei omaisuuden myynnistä aiheutuvia veroseuraamuksia voisi jatkossa välttää muuttamalla ulkomaille. Tavoitteena on heikentää verosuunnittelumahdollisuuksia tilanteissa, joissa ennen omaisuuden luovuttamista verotuksellinen kotipaikka pyritään siirtämään esimerkiksi sellaiseen valtioon, jossa omaisuuden luovutukseen ei kohdistu lainkaan veroa, tai jossa verotuksen taso on hyvin matala. Jatkossa Suomi voisi verottaa Suomessa asumisen aikana kertynyttä omaisuuden arvonnousua, vaikka omaisuuden luovutus tapahtuisi vasta maastamuuton jälkeen.
Maastamuuttotilanteissa Suomella olisi verotusoikeus siihen varojen arvonnousun osaan, joka on kertynyt henkilön asuessa Suomessa. Täysin ainutlaatuista säännöstä hallitus ei ole esittämässä, sillä yksityishenkilöiden maastapoistumisvero on jo käytössä useassa valtiossa, mm. Norjassa, Tanskassa, Saksassa ja Espanjassa. Yhteisöjen osalta maastapoistumisvero on ollut Suomessa käytössä jo vuodesta 2020 alkaen.
Ehdotetun lainsäädännön pääsisältö
- Ehdotetun TVL 45 b §:n mukaan omaisuuden arvonnousu katsottaisiin veronalaiseksi pääomatuloksi, mikäli yksityishenkilö muuttaa Suomesta ulkomaille.
- Arvonnousu katsottaisiin Suomesta pois muuttoa edeltävän päivän verovuoden pääomatuloksi.
- Vaihtoehtoisesti henkilön vaatimuksesta arvonnousu voitaisiin lukea muuttovuoden sijasta sen verovuoden pääomatuloksi, jonka aikana omaisuus tosiasiallisesti luovutetaan.
- Veroa arvonnousun perusteella ei kuitenkaan määrättäisi, jos luovutus tapahtuisi aikaisintaan kahdeksantena verovuonna muuttovuoden jälkeen.
- Suomesta ulkomaille muuttavaan henkilöön sovellettaisiin ehdotettuja säännöksiä, mikäli hänen omaisuutensa yhteenlaskettu arvo olisi vähintään 500 000 euroa ja mikäli tämän omaisuuden laskennallinen luovutusvoiton määrä olisi vähintään 100 000 euroa. Laskennallinen luovutusvoitto perustuisi omaisuuden oletettuun luovutushintaan muuttoa edeltävänä päivänä.
- Suomesta ulkomaille muuttavien henkilöiden tulisi toimittaa Verohallinnolle selvitys omaisuutensa arvosta muuttohetkellä. Mikäli henkilö vaatisi arvonnousun lykkäämistä omaisuuden tosiasiallisen luovutusvuoden pääomatuloksi, tulisi selvitys toimittaa vuosittain, kunnes omaisuus luovutetaan, tai maastamuuttovuodesta on kulunut yli 7 vuotta.
- Esityksen mukaan lakimuutos koskisi vain henkilöitä, jotka ovat olleet Suomessa yleisesti verovelvollisia ja jotka ovat muuttoa edeltävien 10 vuoden aikana asuneet Suomessa vähintään 4 vuoden ajan.
Uusien säännösten piirissä olisi irtain omaisuus kuten:
✔ osakkeet,
✔ sijoitusrahasto-osuudet,
✔ elinkeinoyhtymien osuudet,
✔ joukkovelkakirjat,
✔ talletustodistukset,
✔ optiot, termiinit,
✔ muut johdannaissopimukset,
✔ muut arvopaperit,
✔ kapitalisaatiosopimukset,
✔ säästöhenkivakuutukset,
✔ eläkevakuutukset sekä
✔ virtuaalivaluutat.
Uudet säännökset eivät koske kiinteää omaisuutta kuten kiinteistöjä tai asunto-osakkeita, sillä niiden luovutusvoittoihin Suomella on jo entuudestaan verotusoikeus.
Maastapoistumisvero perustuu ilmoitusvelvollisuuteen
Esitys tuo mukanaan lisäyksen yksityishenkilön ilmoitusvelvollisuuteen. Suomesta ulkomaille muuttavien, TVL 45 b §:n kriteerit täyttävien henkilöiden tulisi toimittaa Verohallinnolle selvitys omaisuutensa arvosta muuttohetkellä. Muuttovuoden jälkeen selvitys tulisi toimittaa vuosittain, jos henkilö vaatisi arvonnousun lykkäämistä sen verovuoden pääomatuloksi, jonka aikana omaisuus tosiasiallisesti luovutetaan. Ilmoitusvelvollisuus olisi voimassa siihen asti, kunnes omaisuus luovutetaan, tai kunnes muuttovuodesta olisi kulunut 7 vuotta ja omaisuus vapautuisi maastapoistumisveron piiristä. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa ilmoitusvelvollisuutta jopa 8 vuoden ajaksi.
Verovelvolliselle ilmoituksen antamisen unohtamisesta voi seurata epämiellyttävä yllätys. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin seurauksena Verohallinto voisi lisätä muuttohetkellä lasketun maastapoistumisveron sen verovuoden pääomatuloksi, jolta selvitys olisi unohtunut toimittaa. Ilmoitusvelvollisuuden sisältöön ja omaisuuden arvostukseen liittyviin kysymyksiin onkin suositeltavaa varautua hyvissä ajoin ennen pysyvää ulkomaille muuttoa.
Omaisuuden arvo tulee olla selvillä jo muuttohetkellä, vaikkei omaisuuden myynti olisi suunnitelmissa
Esityksen mukaan omaisuudelle tulisi ulkomaille muutettaessa laskea laskennallinen käypä arvo, sekä oletettu luovutusvoitto muuttopäivää edeltävän päivän arvon mukaan. Käypänä arvona pidettäisiin sitä hintaa, mikä omaisuudesta oletettavasti saataisiin muuttopäivää edeltävänä päivänä myytäessä. Pörssiosakkeiden ja pörssinoteerattujen rahasto-osuuksien osalta arvon määrittäminen onnistuu suhteellisen helposti tarkistamalla omaisuuden pörssikurssin mukaisen arvon muuttopäivää edeltävältä arkipäivältä.
Maastapoistumisveron alaisen omaisuuden arvon määrittäminen saattaa kuitenkin osoittautua haasteelliseksi, mikäli henkilön varallisuus koostuu esimerkiksi kasvuvaiheessa olevien tai rahoituskierroksen läpikäyneiden listaamattomien yhtiöiden osakkeista. On hyvinkin mahdollista, että rahoitusta saaneen startup-yhtiön arvo on rahoituskierroksilla arvostettu kasvupotentiaalin perusteella hyvinkin korkealle. Samaan aikaan yhtiön todellinen tulos voi olla rahoituskierroksen arvostukseen nähden huomattavan pieni.
Lisää kysymyksiä herättää saman yhtiön mahdollisten tulevien rahoituskierrosten aiheuttama osakepoolin kasvu. Mikäli omaisuuden arvonmääritys aiheuttaa epävarmuutta, suosittelemme kääntymään osaavien asiantuntijoidemme puoleen.
Haluamme olla avuksi!
Alderilla on kokonaisvaltaista osaamista yrityksiä koskevan verotusasioiden ja juridiikan eri osa-alueilta. Avustamme ja autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä asiakaslähtöisesti löytämään tilanteen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön.
Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.
www.svalner.se
www.atlas.tax
www.alder.fi