Miltä näyttää suomalaisten yritysten yritysvastuu 2023?

FIBSin tuoreen Yritysvastuu 2023 – kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset yritykset ovat entistä sitoutuneempia vastuullisuuteen, ja monilla yrityksillä on ilmastonmuutokseen, biodiversiteettiin, ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon sekä moninaisuuteen liittyviä vastuullisuustavoitteita. 2020-luvun kriisit ovat saaneet yritykset sitoutumaan vahvasti yritysvastuutavoitteisiin, ja tutkimukseen osallistuneista vastaajista 98 % arvioi vastuullisuuden olennaiseksi tekijäksi yritystoiminnassa.

Kun tavoitteista ja sitoumuksista siirrytään konkreettisten suunnitelmien ja vastuullisuustekojen tasolle, kirittävää kuitenkin riittää kaikilla yritysvastuun osa-alueilla; FIBSin tutkimustulosten perusteella merkittävä osa vastuullisuustavoitteita asettaneista yrityksistä ei ole laatinut konkreettisia toimenpidesuunnitelmia, joiden mukaisesti erilaiset vastuullisuustavoitteet ja -sitoumukset olisi tarkoitus saavuttaa.

Tutkimustuloksista käy ilmi, että vastuullisuuden merkityksen ja siihen investoitavien resurssien uskotaan kasvavan seuraavan 5 vuoden aikana. Vastaajista kuitenkin vain 10 % arvioi vastuullisuustyöhön käytössä olevien resurssien olevan tällä hetkellä riittävät yrityksen vastuullisuustavoitteisiin suhteutettuna, ja vain 6 % vastaajista arvioi, että yrityksen vastuullisuusosaaminen on riittävää suhteessa yrityksen vastuullisuustavoitteisiin. Tulokset osoittavatkin, että yritysvastuun kentällä on edelleen paljon juhlapuheiden tasolle jääviä sitoumuksia, joiden käytännön toteutukseen ei välttämättä ole vielä investoitu resursseja.

Tutkimustulosten mukaan monissa yrityksissä yritysvastuu nähdään innovaatioiden ja investointien veturina, mutta samaan aikaan harva yritys on luopunut kestämättömästä liiketoiminnasta. Noin 60 % tutkimukseen osallistuneista kertoi tehneensä investointeja ja innovaatioita, joiden pääajurina toimi kestävä kehitys. Samaan aikaan vain 16 % vastaajista kertoi luopuneensa kestämättömästä liiketoiminnasta. Tutkimuksesta käy myös kiinnostavana yksityiskohtana ilmi, että kokemus vastuullisuudesta saaduista liiketoimintahyödyistä on hieman laskenut aiempiin vuosiin verrattuna. Tämä voi viestiä siitä, että helppoja irtopisteitä yritysvastuusta ei ole enää jaossa, ja todellisen liiketoimintahyödyn saavuttaminen vaatii yrityksiltä aitoja liiketoiminnan muutoksia, jotka ovat vaikeammin toteutettavissa ja vaativat enemmän resursseja.

Yrityksiltä voi myös todellisuudessa puuttua taloudelliset intressit luopua ympäristön ja biodiversiteetin näkökulmasta haitallisesta toiminnasta, jolloin kestävää kehitystä ja yritysvastuuta koskevat tavoitteet ja sitoumukset eivät välttämättä muutu konkretiaksi. Tutkimustuloksista käykin ilmi, että 54 % vastaajista kertoi pyrkineensä edistämään kestävää kuluttajakäyttäytymistä, mutta vain 13 % on poistanut tuote- ja palveluvalikoimastaan vaihtoehtoja, jotka eivät tue kestävää kehitystä. Tutkimustuloksista nousee myös esiin se, että vain puolet tuotteita valmistavista vastaajista kertoi suunnittelevansa tuotteensa kestäviksi ja korjattaviksi. Kuluttajilla on toki oma roolinsa kulutuskäyttäytymisen muuttamisessa, mutta samaan aikaan voisi kysyä, onko kuluttajilla todellisuudessa mahdollisuuksia vertailla eri tuotteiden vastuullisuutta, jos yritykset eivät omassa toiminnassaan varmenna tuotteiden kestävyyttä.

Tutkimustuloksista ilmenevien konkreettisten toimenpiteiden puutteen takia on kiinnostavaa, että 35 % vastaajista ilmoitti yrityksen vastuullisuustyön lähtökohdan olevan uudistava ajattelumalli. Tässä ajatusmallissa yritystoiminnan negatiivisten vaikutusten hallinnan lisäksi luodaan sosiaalisille järjestelmille ja ympäristöjärjestelmille kykyä uudistua. Koska raportista käy myös ilmi, että monilta yrityksiltä puuttuu konkreettisia toimenpiteitä ja suunnitelmia ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin, ihmisoikeuksien ja moninaisuuden sekä tasa-arvon osalta, uudistavaa ajattelumallia koskevat vastaukset vaikuttavat melko yllättäviltä.

Vastauksista esiin nousevat erot puheiden ja tekojen välillä eivät sinänsä ole uusi ilmiö. Merkittävät erot yritysvastuuseen liittyvän retoriikan ja käytännön toimien välillä ovat käyneet ilmi aiemmin myös kansainvälisistä tutkimuksista.

Keskusteluista konkretiaan

Jotta retoriikan ja konkreettisten toimenpiteiden välille ei jäisi kuilua, yritysten tulisi:

• Sitouttaa yritysjohto yritysvastuuseen, liittää yritysvastuu osaksi hallitustyöskentelyä ja ottaa yritysvastuu kiinteäksi osaksi johdon päivittäistä työskentelyä ja päätöksentekoa;
• Analysoida liiketoiminnan vaikutukset ympäristölle, yhteiskunnille ja eri sidosryhmille sekä tunnistaa yritysvastuun olennaiset osa-alueet toimialan ja ydinliiketoiminnan näkökulmasta;
• Laatia toimenpidesuunnitelmat yritysvastuuta ja kestävää kehitystä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi sekä kehittää välineet toimenpiteiden etenemisen seurantaan;
• Sitouttaa koko organisaatio yritysvastuuseen varmistamalla, että kaikki organisaation jäsenet ymmärtävät yrityksen liiketoiminnan ja omien työtehtäviensä yhteydet yritysvastuun ja kestävään kehitykseen.

Sitoutuminen yritysvastuuseen ja kestävään kehitykseen on korkealla tasolla. Avustamme mielellämme muuttamaan tärkeät tavoitteet konkreettisiksi toimenpiteiksi ja osaksi ydinliiketoimintaa. 

Haluamme olla avuksi!

Avustamme yrityksiä kartoittamaan ydinliiketoiminnan ja toimialan kannalta olennaiset yritysvastuun osa-alueet, liiketoiminnan yhteydet kestävään kehitykseen ja yritysvastuuseen sekä mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämiseen kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi koulutamme yritysjohtoa liiketoiminnan ja yritysvastuun yhteyksistä.

Alderilla on kokonaisvaltaista osaamista yrityksiä koskevan verotusasioiden ja juridiikan eri osa-alueilta. Avustamme ja autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä asiakaslähtöisesti löytämään tilanteen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön.

Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.

Jutellaan lisää!

ninni.poytaniemi@alder.fi +358 44 320 2518