Valtiovarainvaliokunta julkaisi viime perjantaina mietintönsä (VaVM 27/2020) koskien hallituksen esitystä uudesta listaamattomia yhtiöitä koskevasta henkilöstöantisääntelystä (HE 73/2020 vp). Mietinnössä ehdotetaan, että uusi sääntely tulisi voimaan jo ensi vuoden alusta. Lain oli tarkoitus astua voimaan jo 1.7.2020, mutta asian käsittely myöhästyi ”koronakeväästä” johtuen.
Kuten aikaisemmassa blogikirjoituksessamme olemme tuoneet esiin lain keskeisenä uudistuksena olisi, että työntekijöiden enemmistön olisi osakeannissa mahdollista merkitä työnantajansa osakkeita edulliseen hintaan ilman, että siitä muodostuisi ansiotuloa. Voimassa olevan lain mukaan henkilöstöantien verotuksessa veronalainen etu muodostuu, jos annissa käytettävä alennus ylittää 10 prosenttia osakkeen käyvästä arvosta.
Hallituksen esityksen mukaan työntekijä voisi merkitä osakkeita yhtiön nettovarallisuuteen perustuvaan osakkeen matemaattiseen arvoon.
Mikäli listaamattomien yhtiöiden henkilöstöantisäännökset soveltuvat, erotusta matemaattisen arvon ja osakkeen käyvän arvon välillä ei lasketa ansiotuloksi. Henkilöstöantisääntely tulisi sovellettavaksi vain työnantajayhtiön osakeanteihin. Säännöstä ei myöskään sovellettaisi siltä osin kuin verovelvollisen, hänen perheenjäsenensä tai heidän yhdessä omistamansa osuus suoraan tai välillisesti ylittää kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista tai vastaavan osuuden yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.
Valtiovarainvaliokunta on tehnyt muutaman tarkennuksen hallituksen esitykseen.
Mietinnön mukaan säännöstä ei sovellettaisi tilanteessa, jossa työntekijöille annetuista osakkeista puuttuvat kaikki osakkeen omistamiseen liittyvät keskeiset oikeudet, eli oikeus osinkoon tai oikeus yhtiön varoihin sen purkautuessa taikka äänioikeus yhtiökokouksessa.
Mikäli edellä mainitut oikeudet puuttuvat järjestelyssä, kyse voisi olla työsuhdeoptiosta. Työsuhdeoption ja henkilöstöannin välistä suhdetta ei kuitenkaan mietinnössä täsmennetä, vaan valiokunta ainoastaan toteaa, että Verohallinnon ohjetta henkilöstöannista ei sellaisenaan voida soveltaa listaamattoman yhtiön henkilöstöantiin, sillä listaamattoman yhtiön osakkeen arvo ei muutu samalla tavalla, kuin pörssiyhtiön.
Valiokunta tarkensi mietinnössään myös henkilöstön enemmistö -kriteeriä ja katsoi, että hyväksyttävänä voidaan pitää myös mallia, jossa työntekijät voivat merkitä osakkeita sen perusteella, mikä heidän työpanoksensa arvo on työnantajalle. Mietinnössä muun muassa mainitaan, ettei bruttopalkka välttämättä ole tarkoituksenmukainen tapa päättää osakemäärien jakautumisesta työntekijöiden kesken.
“Tällöin myös oikeus merkitä osakkeita voi poiketa eri työntekijäryhmien tai yksiköiden välillä.”
Valiokunta kuitenkin korostaa, ettei säännöstä ole tarkoitettu sovellettavaksi henkilöstöanteihin, joiden tosiasiallisena tarkoituksena on vain yhtiön johdon tai yksittäisen avainhenkilön palkitseminen.
Ulkomaalaisten yhtiöiden osalta valiokunta korostaa mietinnössään ennakkoperintään liittyviä vaatimuksia. Valtiovarainvaltiokunta nimittäin ehdottaa, että lakiin otettaisiin maininta, jonka mukaan ulkomaalaisen yhtiön, joka ei kuulu ennakkoperintärekisteriin tulee osoittaa, ettei sillä ole ennakkoperintälain 26 §:n mukaisia laiminlyöntejä.
Haluamme olla avuksi!
Alderilla on kokonaisvaltaista osaamista yrityksiä koskevan verotusasioiden ja juridiikan eri osa-alueilta. Avustamme ja autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä asiakaslähtöisesti löytämään tilanteen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön.
Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.
www.svalner.se
www.atlas.tax
www.alder.fi