Yritystoiminnassa on keskeistä tarkastella kysymyksiä siitä, miten toiminnan rakenne tulisi järjestää mahdollisimman toimivaksi ja tehokkaaksi liiketoiminnan kannalta sekä mitä näkökulmia tulisi ottaa huomioon useamman yhtiön muodostamassa konsernirakenteessa. Konsernilla tarkoitetaan kahden tai useamman juridisesti itsenäisen yhtiön muodostamaa kokonaisuutta, jossa emoyhtiöllä on määräysvalta muissa konserniin kuuluvissa yhtiöissä eli tytäryhtiössä.
Käytännössä määräysvalta merkitsee sitä, että emoyhtiöllä on mahdollisuus ohjata konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden toimintaa ja päätöksentekoa konsernin tavoitteita sekä etuja silmällä pitäen.
Erillisyhtiöiden muodostama konserni palvelee kuitenkin yhtä taloudellista kokonaisuutta, jossa esimerkiksi omistajien näkökulmasta oleellista on yleensä koko konsernin menestyminen ja voiton tuottaminen.
Konsernirakenteita muodostetaan esimerkiksi kustannustehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi konsernirakenteen kautta voidaan muun ohella hajauttaa liiketoiminnan riskejä ja muodostaa selkeämpiä vastuukokonaisuuksia, mahdollistaa verotehokkaat yritystoiminnan uudelleenjärjestelyt, sitouttaa avainhenkilöitä osakeperusteisin järjestelyin tiettyihin liiketoiminnan osiin, sekä tasata verotettavaa tulosta konsernissa konserniavustuksen avulla. Konsernirakenne voidaan muodostaa muun muassa elinkeinoverolain mahdollistamalla veroneutraaleilla yritysjärjestelyillä, mikäli lain edellyttämät ehdot täyttyvät.
Konsernin tuloksen tasaaminen konserniavustuksella
Konsernissa jokainen yhtiö on erillinen juridinen yhtiö ja myös siten erillinen verovelvollinen, jonka verotettava tulo määritellään erikseen. Konsernirakenteessa voidaan suomalaisten konserniyhtiöiden välisellä tuloksensiirrolla pyrkiä kuitenkin tasaamaan konsernin kokonaisverorasitus vastaamaan konsernin kokonaistulosta Suomessa. Tuloksentasaus tapahtuu konserniavustusjärjestelmän avulla ja konserniavustuksen antamisen edellytyksistä säädetään konserniavustuslaissa. Konserniavustuksella on mahdollista siirtää tulosta esimerkiksi operatiivisesta tytäryhtiöstä ylöspäin konsernin emoyhtiölle, josta varoja jaetaan osinkoina osakkaille. Konserniavustusta on mahdollista antaa myös konsernin sisällä sisaryhtiöiden välillä.
Konserniyhtiöiden verotettavaa tulosta voidaan tasata konserniyhtiöiden välillä konserniavustuksella, jos:
- yhtiöiden välinen omistussuhde on vähintään 90 % ja se on kestänyt koko verovuoden,
- konserniavustuksen saaja ja antaja ovat suomalaisia osakeyhtiöitä, ja
- yhtiöiden tilikaudet päättyvät samanaikaisesti.
Lisäksi konserniavustuksen antaminen sisältää muita edellytyksiä, kuten tarvittavien päätösten ja kulukirjausten tekemistä tilikauden aikana. Tulonsiirto konserniavustuksella on mahdollista vain konserniavustuksen antajana toimivan yhtiön kuluvan tilikauden tuloksesta. Konserniavustuksen antaja saa vähentää avustuksen määrän verotuksessaan ja konserniavustuksen saajan vastaava määrä luetaan saajan veronalaiseksi liiketuloksi. Konserniavustus ei kuitenkaan saa ylittää antajansa verotettavaa elinkeinotoiminnan tuloa sinä verovuonna, jona konserniavustusta annetaan.
Osingonjako konserniyhtiöiden välillä
Pääsäännön mukaan listaamattoman yhtiön EU-, ETA- ja verosopimusmaissa sijaitsevista muista listaamattomista yhtiöistä saadut osingot ovat suomalaiselle listaamattomalle yhtiölle verovapaata tuloa. Näin ollen emoyhtiön tytäryhtiöltä saama osinko on verovapaata tuloa, kun tytäryhtiön kotipaikka on Suomessa tai EU/ETA-alueella. Konserniyhtiöiden välisessä osingonjaossa on huomioitava, että EU/ETA-alueen ulkopuolella olevalta tytäryhtiöltä saatu osinko on kokonaan veronalaista tuloa. Jos Suomen ja osinkoa maksavan yhtiön valtion välillä on voimassa oleva osinkotuloihin sovellettava verosopimus, määräytyy näistä valtioista Suomeen maksettujen osinkojen verotus käytännössä kuitenkin verosopimusten perusteella.
Edellä mainittiin, että tulonsiirto konserniavustuksella on mahdollista vain yhtiön kuluvan tilikauden tulosta. Osinkoa voidaan puolestaan jakaa myös aikaisempien tilikausien voittovaroista. Varsinaisen osingonjaon lisäksi emoyhtiölle voidaan jakaa tietyin edellytyksin ennakko-osinkoa jo kuluvan verovuoden aikana. Ennakko-osingon keskeisenä etuna on vapaan oman pääoman nopeampi siirtyminen emoyhtiölle.
Käyttöomaisuusosakkeiden verovapaa myynti
Kun konsernirakennetta muodostetaan, yhtiöiden liiketoiminnat saadaan jaettua tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi esimerkiksi yrityksen tai sen osan myyntitilanteita ajatellen. Tytäryhtiöosakkeiden myynti on verovapaata, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
- osakkeet kuuluvat emoyhtiön kirjanpidossa ja verotuksessa käyttöomaisuuteen (toiminnallinen yhteys),
- emoyhtiön osakkeiden omistusosuus on vähintään 10 % ja omistusaika vähintään 1 vuoden,
- osakkeiden luovutuksen kohdeyhtiö on kotimainen tai EU-/ETA-/verosopimusvaltiossa oleva yhtiö,
- osakkeiden luovutuksen kohdeyhtiö ei ole kiinteistö- tai asuntoyhtiö, ja
- emoyhtiö ei ole pääomasijoitustoimintaa harjoittava yhtiö.
Mikäli verovapaiden tytäryhtiöosakkeiden luovutus on tappiollinen, luovutuksesta syntyvää tappiota ei voida symmetriaperiaatteen mukaisesti vähentää verotuksessa. Kuitenkin käyttöomaisuuteen kuuluvien muiden kuin verovapaasti luovutettavien osakkeiden luovutuksesta syntynyt tappio on vähennyskelpoinen käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutuksesta saaduista veronalaisista voitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna. On myös hyvä pitää mielessä, että käyttöomaisuusosakkeiden myynnin verovapaus tulee aina tarkastella tapauskohtaisesti.
Haluamme olla avuksi!
Me Alderilla olemme apunasi kaikissa verotusta koskevissa kysymyksissä sekä avustamme tarvittavien hakemusten valmistelussa. Avustamme ennakkoperintään ja verokortteihin liittyvissä asioissa niin työntekijöitä, työnantajia kuin palkkahallinnon ammattilaisiakin.
Meillä on kokonaisvaltaista osaamista eri kokoisten yritysten verokysymyksistä ja -suunnittelusta sekä verotuksen ja juridiikan eri osa-alueilta. Avustamme ja autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä asiakaslähtöisesti löytämään tilanteen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön.
Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.
www.svalner.se
www.atlas.tax
www.alder.fi