Hae sivustolta

Hallinta­rekisteröityjen osakkeiden lähde­verotukseen listayhtiöitä koskevia muutoksia

Vuoden 2021 alussa astui voimaan joukko lakimuutoksia, joilla muutettiin hallintarekisteröityjen osakkeiden lähdeverotusta.

Julkaistu 10.03.2021

Vuoden 2021 alussa astui voimaan joukko lakimuutoksia, joilla muutettiin hallintarekisteröityjen osakkeiden lähdeverotusta. Lakimuutoksilla muutettiin listayhtiön hallintarekisteröityjen osakkeiden perusteella rajoitetusti verovelvollisille maksettujen osinkojen verotusta ja verotusmenettelyä.

Muutokset kohdistuvat etenkin suomalaisten liikkeellelaskijana toimivien julkisesti noteerattujen yhtiöiden eli listayhtiöiden Suomesta ulkomaille maksettavaan osinkoon.

Rajoitetusti verovelvollisen saadessa osinkotuloa suomalaiselta listayhtiöltä, on perittävän lähdeveron suuruus pääsäännön mukaisesti:

  • 20 % jos tulon saaja on yhteisö
  • 30 % jos tulon saaja on luonnollinen henkilö tai muu kuin yhteisö
  • 35 % jos osingonmaksuhetkellä ei ole yksilöintitietoja lopullisesta tulonsaajasta tai niitä ei toimiteta Verohallinnolle.

Muutoksen myötä 35 prosenttia alhaisempi vero voidaan periä vain, jos osingonsaajan loppusaajatiedot voidaan toimittaa Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella. Mahdollisen ylipidätyksen osalta tulee kyseeseen lähdeveron palautusmenettely.

Uusi menettely

Suomessa otettiin vuoden 2021 alussa ensimmäisenä maana maailmassa käyttöön OECD:n TRACE-malli koskien hallintarekisteröidyille osakkeille maksettujen osinkojen lähdeverotusta.

Mallin mukainen säilyttäjärekisteri (Register of Authorised Intermediaries eli AI) perustuu vapaaehtoisuuteen. Suomessa on TRACE-mallin myötä yhdenmukaistettu osingon saajan tunnistamiseen ja vuosi-ilmoittamiseen liittyvät menettelyt.

Vuosi-ilmoittaminen on tehtävissä Verohallinnon sivuilla myös ulkomailta käsin ja englannin kielellä. Lisäksi Verohallinto on julkaissut ohjeet koskien vuosi-ilmoituksen tekemistä ja säilyttäjärekisteriin rekisteröityvien säilyttäjien velvollisuuksia ja vastuita.

Poistuneet menettelyt

Lakimuutosten myötä aiemmin käytössä ollut nk. yksinkertaistettu menettely on poistunut kokonaan.

Käytöstä on poistunut myös ulkomaisten omaisuudenhoitajien rekisteri (custodian register), johon rekisteröityneet olivat aiemmin voineet hyödyntää em. yksinkertaistettua menettelyä.

Muutosten tavoite

Lähdeveromuutosten tarkoituksena oli varmistaa, että hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajille maksetuista osingoista peritään aina oikeamääräinen vero.

Hallintarekisteröinnillä tarkoitetaan menettelyä, jossa rekisteriin merkitään arvopaperin todellisen omistajan sijasta arvo-osuustilin hoitaja, kuten osakkeiden säilyttäjäpankki. Näin toimien todellinen omistaja pysyy salassa ja se näkyy lähtökohtaisesti ainoastaan hallintarekisterin tilinhoitajalle. Käytäntö on ulkomailla yleinen.

Lakimuutosten valmisteluvaiheessa esitetyn Verohallinnon lausunnon mukaan on jo pitkään tunnistettu ongelmia hallintarekisteröityjen osakkeiden osalta verovalvonnassa ja verovastuussa.

Muutoksilla on pyritty luomaan edellytykset mm. sille, että Verohallinto saa mahdollisimman kattavasti loppusaajatiedot hallintarekisteröidyistä osakkeista osinkoa saavista henkilöistä sähköisesti ja standardoidussa muodossa.

Näin toimien oikeansuuruinen lähdevero voitaisiin periä heti osinkoa maksettaessa, jolloin vältyttäisiin pitkään kestävältä palautusmenettelyltä.

Ulkomaisten sijoittajien näkökulmasta oikeansuuruisen lähdeveron pidättäminen maksuhetkellä ja liikaa pidätetyn lähdeveron palautusmenettelyn välttäminen voi lisätä suomalaisiin listayhtiöihin sijoittamisen houkuttelevuutta.

Vastaavasti lähdeveron ylipidätys voi johtaa suomalaisen listayhtiön osakkeen kiinnostuksen laskuun ulkomaisten sijoittajien näkökulmasta tilanteissa, joissa lopullisen edunsaajan tunnistaminen on hankalaa.

REKISTERÖITYNEEN SÄILYTTÄJÄN VASTUISTA

Rekisteröityneellä säilyttäjällä tarkoitetaan Suomen verohallinnon ylläpitämään julkiseen säilyttäjärekisteriin rekisteröitynyttä säilyttäjää.

Rekisteriin hakeutuminen on vapaaehtoista ja se on ollut mahdollista 1.7.2020 alkaen.

Säilyttäjärekisteriin voi hakea arvopapereiden säilytystoimintaa asiakkaan lukuun harjoittava kotimainen tai tietyin ehdoin ulkomainen yritys, kuten luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset ja arvopaperikeskukset.

Käytännössä säilyttäjärekisteriin ovat Verohallinnon arvion mukaan kelpoisia rekisteröitymään EU-maissa, OECD:n CRS-tietojenvaihtostandardia noudattavissa valtioissa tai Yhdysvalloissa sijaitsevat säilyttäjät.

Tähän mennessä rekisteriin on hakeutunut esimerkiksi useita kotimaisia ja ulkomaisia luottolaitoksia.  

Rekisteröityneen säilyttäjän keskeinen velvollisuus on toimittaa vuosittain Verohallinnolle tarpeelliset tiedot verotusta varten niistä osingon saajien loppusaajatiedoista, joista se on ottanut vastuun sekä osingon maksuhetken välitystiedoista (VML 15 e § 1 mom.).

Näitä tietoja ovat:

  • Osingon saajille maksettujen osinkojen ja perittyjen lähdeverojen määrä;
  • Tunnistetiedot: nimi, syntymäaika, osoite asuinvaltiossa, verotunniste asuinvaltiossa, (jos sellaisia myönnetään) sekä oikeushenkilöiden oikeudellinen muoto;
  • Saajan verotuksellinen asuinvaltio ja kotiosoite; sekä
  • Muut vastaavat Verohallinnon määräämät tiedot.

Rekisteröitynyt säilyttäjä on vastuussa virheellisen ilmoituksen johdosta verovelvolliselta perimättä jääneestä verosta kuin omasta verostaan.

Noudattamalla määrättyä menettelyä Verohallinnon ohjeiden mukaisesti maksaja/rekisteröitynyt säilyttäjä osoittaa, ettei mahdollinen laiminlyönti johdu sen laiminlyönnistä.

Rekisteröityneen säilyttäjän muista velvollisuuksista sekä edellytyksistä toimia säilyttäjänä on säädetty lähdeverolain 10 c ja d §:ssä.

SUOMALAISIA LISTAYHTIÖITÄ KOSKEVAT KESKEISET VAIKUTUKSET

Suomalaisen liikkeellelaskijan näkökulmasta vastuu mahdollisesta lähdeveron alipidätyksestä on vähentynyt, sillä verovastuu siirtyy ensisijaisesti tilinhoitajana toimivalle rekisteröityneelle säilyttäjälle.

Osingon maksajalla on jo ennen lähdeverolain muutosten voimaantuloa ollut velvollisuus selvittää lopullisen edunsaajan yksilöintitiedot ja toimittaa ne Verohallinnolle. Lähdeverolainmuutoksen myötä tästä velvoitteesta tulee toissijainen, jos listayhtiön tilinhoitajapankki on rekisteröitynyt Verohallinnon säilyttäjärekisteriin.

Säilyttäjärekisteri ei poista arvopaperin liikkeellelaskijan viimekätistä vastuuta lähdeveron perimisestä. Rekisteröitynyt säilyttäjä on ensisijaisessa vastuussa sen laiminlyönnin johdosta perimättä jääneestä verosta. Osingon maksajalla on kuitenkin toissijainen verovastuu eli vero määrätään myös maksajalle turvaamistarkoituksessa, jos rekisteröitynyt säilyttäjä jättää maksamatta sille määrätyn veron.

Osingon maksajan velvollisuutena on ilmoittaa vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle ainakin seuraavat tiedot (VML 15 e § 2 mom.):

  • Osingon saaja;
  • Osingon saajan asuinvaltio (jos maksajan tiedossa);
  • Osingon saajaa lähinnä oleva rekisteröitynyt säilyttäjä (se, jolta osingon saajaa koskevat tiedot on saatu); sekä
  • Onko osingonmaksun perusteena olevan osakkeen omistusoikeus hallintarekisteröity ja hallitaanko osaketta omaan vai toisen lukuun.

Jos maksajalla ei ole vuosi-ilmoitusta antaessaan käytettävissään tietoja osingon saajasta, vuosi-ilmoituksella annetaan tiedot siitä osingon saajaa lähinnä olevasta säilyttäjästä, josta maksajalla on tieto.

LISTAYHTIÖITÄ KOSKEVA MUISTILISTA

✔ Tarkista, onko liikkeellelaskettujen arvopaperien tilinhoitaja rekisteröitynyt tai suunnittelemassa rekisteröitymistä Verohallinnon säilyttäjärekisteriin.

✔ Säilyttäjärekisterin velvollisuudet ja vastuut eivät koske siihen kuulumattomia arvopapereiden säilytystoimintaa harjoittavia tilinhoitajayrityksiä.

✔ Säilyttäjärekisteri ei poista liikkeellelaskijan toissijaista vastuuta lähdeveron perimisestä ja vuosi-ilmoittamisesta.

✔ Uusia säännöksiä sovelletaan kaikkiin vuoden 2021 alusta maksettavaan osinkoon.

✔ Ensimmäiset lähdeverotusmuutosten mukaiset vuosi-ilmoitukset tulee antaa 31.1.2022 mennessä.

Haluamme olla avuksi!

Alderilla on kokonaisvaltaista osaamista yrityksiä koskevan verotusasioiden ja juridiikan eri osa-alueilta. Avustamme ja autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä asiakaslähtöisesti löytämään tilanteen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön.

Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.