Työsopimus on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus, joka määrittää työnteon ehdot. Se on olennainen osa työelämää ja luo pohjan molempien osapuolten oikeuksille ja velvollisuuksille.
Tässä artikkelissa luodaan yleiskuva siitä, mitä työsopimus tarkoittaa, milloin se on tehtävä, millaisia sopimusmuotoja on olemassa ja mitä työntekijän ja työnantajan kannattaa eri tilanteissa ottaa huomioon. Lisäksi käsittelemme lyhyesti irtisanomiseen ja irtisanoutumiseen liittyviä käytäntöjä sekä määräaikaisten sopimusten erityispiirteitä.
Tärkeimmät poiminnat artikkelista
- Työsopimus on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus, jossa sovitaan työnteon ehdoista, kuten siitä maksettavasta palkasta.
- Työsopimus on tehtävä aina. Sopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Vaikka suullinen sopimus on juridisesti pätevä, kirjallinen sopimus auttaa välttämään mahdollisia epäselvyyksiä tai riitaisuuksia myöhemmin.
- Irtisanoutuminen kannattaa aina tehdä kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla tai erillisellä irtisanomisilmoituksella, jotta siitä jää jälki.
- Uusi työsopimus voidaan tehdä esimerkiksi silloin, kun työsuhteen ehdot muuttuvat olennaisesti tai kun solmitaan kokonaan uusi työsuhde esimerkiksi määräaikaisuuden päätyttyä.
- Työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen, mutta vain laissa säädetyin perustein.
Mikä on työsopimus?
Työsopimus on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus, jossa sovitaan työnteon keskeisistä ehdoista. Työsopimuksella työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.
Työsopimuksessa määritellään palkan lisäksi yleensä myös muita keskeisiä työsuhteen ehtoja, kuten työaika, mahdollinen koeaika, työntekopaikka, työnkuva ja sovellettava työehtosopimus.
Hyvin laadittu, kirjallinen työsopimus on erittäin tärkeä, sillä se selkeyttää työehdot, turvaa osapuolten oikeudet ja ehkäisee väärinkäsityksiä työntekijän ja työnantajan välillä.
Suomessa työsopimuksia säätelee työsopimuslaki, ja monilla aloilla sovelletaan lisäksi työehtosopimuksia, jotka täydentävät lakia ja määrittävät muun muassa alan vähimmäispalkan, työajan, lomat ja lisät. Työsopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Seuraavaksi tarkastelemme hieman tarkemmin erilaisia työsopimustyyppejä ja niiden erityispiirteitä.
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus
Usein pohditaan, mitä tarkoittaa toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on yleisin työsopimuksen muoto. Se tarkoittaa, että sopimus on voimassa ilman määrättyä päättymispäivää ja jatkuu, kunnes toinen osapuoli – työntekijä tai työnantaja – irtisanoo sen. Kuten työsopimuslaissa todetaan, “Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi.”
Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus tarjoaa työntekijälle vakautta ja jatkuvuutta, ja sitä pidetään työsuhteen ensisijaisena muotona. Jos työnantaja haluaa päättää sopimuksen, täytyy irtisanomiselle olla lain mukainen asiallinen ja painava syy, ja myös irtisanomisaikaa on noudatettava.
Määräaikainen työsopimus
Mitä tarkoittaa määräaikainen työsopimus ja mikä voi olla määräaikaisen työsopimuksen peruste? Määräaikainen työsopimus tehdään silloin, kun työsuhteen on tarkoitus kestää vain tietyn, ennalta sovitun ajan taikka työsuhde on sidottu esimerkiksi tietyn työn valmistumiseen. Tällöin työsopimukseen kirjataan työsuhteen alkamis- ja päättymispäivä tai sen päättyminen sidotaan tietyn työn valmistumiseen.
Määräaikaiselle työsopimukselle täytyy aina olla perusteltu syy, sillä ilman erityistä perustetta työsuhteen katsotaan olevan toistaiseksi voimassa oleva. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi sijaisuus tai projektiluonteinen työ. Määräaikainen sopimus päättyy automaattisesti sovittuna ajankohtana ilman irtisanomista, ellei toisin ole sovittu.
Osa-aikainen työsopimus
Osa-aikainen työsopimus tarkoittaa sopimusta, jossa työntekijä tekee työtä vähemmän kuin täyttä työaikaa tekevä työntekijä normaalisti tekisi. Osa-aikatyö voi olla jatkuvaa tai määräaikaista, ja se voi perustua esimerkiksi työntekijän omaan toiveeseen, työn luonteeseen tai työnantajan tarpeeseen.
Työsopimuksessa sovitaan työaikojen määrästä (esim. 20 tuntia viikossa tai tarvittaessa töihin kutsuttava). Osa-aikatyöntekijällä on samat oikeudet kuin kokoaikaisella työntekijällä, kuten lomat ja sairausajan palkka, mutta ne määräytyvät lähtökohtaisesti tehtyjen työtuntien suhteessa. Osa-aikaiselle työntekijälle maksetaan palkkaa sovitun mukaisesti.
Onko työsopimus pakollinen?
Työsopimukset herättävät usein paljon kysymyksiä, kuten onko pakko olla työsopimus ja mitä jos työsopimusta ei ole tehty. Työsopimus on tehtävä aina, kun aloitat työskentelyn työnantajalle. Sopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimuksessa työnantaja ja työntekijä sopivat työnteon keskeisistä ehdoista, kuten palkasta. Työsopimusta ei ole pakko laatia kirjallisesti, mutta se on erityisen suotavaa molempien osapuolten etujen vuoksi.
Jos työsopimus tehdään suullisesti tai muuten epävirallisesti taikka siitä ei ilmene työsopimuslain mukaisia työnteon keskeisiä ehtoja, työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jos työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan. Tämä käytännössä varmistaa sen, että työntekijä saa tietoonsa työsuhteensa tärkeimmät ehdot. Työnantajan on annettava selvitys työntekijälle oma-aloitteisesti viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä.
Milloin työsopimus allekirjoitetaan?
Työsopimus allekirjoitetaan yleensä ennen työn aloittamista.
Ideaalitilanteessa molemmat osapuolet, työnantaja ja työntekijä, käyvät ensin sopimuksen sisällön yhdessä läpi ja allekirjoittavat sen, kun kaikki työsuhteen keskeiset ehdot, kuten palkka, työaika, työnkuva ja sovellettava työehtosopimus, on sovittu. Näin kummallekaan osapuolelle ei jää epäselvyyksiä siitä, mitä on sovittu.
Työsopimusta ei ole pakko allekirjoittaa välittömästi, mutta se on erittäin suositeltavaa tehdä ennen työn aloittamista. Joskus käy niin, että työsuhde alkaa suullisen sopimuksen perusteella, ja kirjallinen sopimus tehdään vasta myöhemmin. Tämä ei ole kuitenkaan suositeltavaa, koska ilman kirjallista sopimusta mahdolliset erimielisyydet voivat olla vaikeampia selvittää myöhemmin.
Milloin pitää tehdä uusi työsopimus?
Uusi työsopimus pitää tehdä muun muassa silloin, jos työsuhteen ehtoja halutaan muuttaa olennaisesti, esimerkiksi jos työnkuva tai työtehtävät muuttuvat merkittävästi, työaika muuttuu olennaisesti (kuten osa-aikaisesta kokoaikaiseksi) tai työntekopaikka siirtyy toiseen paikkaan. Tällöin vanha sopimus tulee korvatuksi kokonaisuudessaan tai määräajaksi uudella sopimuksella.
Jos vanha työsopimus päättyy määräaikaisuuden vuoksi ja työntekijän on tarkoitus jatkaa työntekoa joko uuden määräajan tai toistaiseksi, osapuolten on laadittava uusi työsopimus.
Jos työsuhteen ehtojen muutokset ovat pieniä, kuten työehtosopimuksen mukainen palkankorotus, uutta sopimusta ei yleensä tarvitse tehdä. Muutokset on kuitenkin hyvä dokumentoida kirjallisesti, esimerkiksi liitteellä alkuperäiseen työsopimukseen.
Onko suullinen työsopimus sitova?
Kyllä, suullinen työsopimus on sitova samalla tavalla kuin kirjallinen tai sähköinenkin työsopimus. Kun työntekijä ja työnantaja sopivat työsuhteen ehdoista suullisesti, syntyy pätevä työsopimus, vaikka sitä ei olisi kirjattu paperille.
Ongelmana suullisessa sopimuksessa on kuitenkin se, että myöhemmin voi olla vaikeaa todistaa, mitä tarkalleen ottaen on sovittu, jos syntyy erimielisyyksiä. Siksi kirjallinen työsopimus on aina suositeltava tehdä, vaikka laki ei sitä erikseen edellytä.
Milloin määräaikainen työsopimus muuttuu toistaiseksi voimassa olevaksi?
Määräaikainen työsopimus voidaan katsoa toistaiseksi voimassa olevaksi, jos määräaikaisuudelle ei ole ollut työsopimuslain vaatimaa perusteltua syytä, esimerkiksi silloin, kun määräaikaisia sopimuksia ketjutetaan ilman hyväksyttävää perustetta. Tällöin katsotaan, että työsuhde on todellisuudessa pysyvä, ja työntekijällä on oikeus toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen. Myös tilanteessa, jossa määräaikainen työ jatkuu suoraan määräajan päättymisen jälkeen ilman uutta sopimusta, työsuhde voidaan katsoa jatkuvan toistaiseksi voimassa olevana.
Voiko työnantaja irtisanoa työsopimuksen?
Kyllä, työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen, mutta vain laissa säädetyin perustein. Työnantaja voi irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättymään vain asiallisesta ja painavasta syystä. Työntekijästä johtuvana tai häneen liittyvänä irtisanomisperusteena voidaan pitää esimerkiksi työsuhteen ehtojen vakavaa rikkomista, laiminlyöntiä taikka olennaista ja pitkäaikaista työkyvyttömyyttä. Kyse on aina kokonaisharkinnasta ja pääsääntöisesti ennen irtisanomista työntekijälle on annettava varoitus, jolla työntekijälle annetaan mahdollisuus korjata tapansa.
Lisäksi työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen, jos tarjolla oleva työ on taloudellisesta, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Tällaiset syyt voivat johtua esimerkiksi yrityksen toiminnan heikentymisestä tai kehittämisestä, tuotannon uudelleen suuntaamisesta tai organisaation rakenteen muutoksista. Irtisanominen ei ole kuitenkaan sallittua, jos työntekijä voidaan sijoittaa tai kouluttaa toisiin tehtäviin taikka jos uusi työntekijä palkataan samoihin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole muuttuneet tai jos työ ei tosiasiassa vähene uudelleenjärjestelyjen seurauksena.
Työnantajan on noudatettava irtisanomisaikaa ja annettava asiallinen sekä lain mukainen painava peruste irtisanomiselle.
Miten irtisanoutua työsopimuksesta?
Työsopimuksesta irtisanoutuminen tapahtuu yleensä niin, että työntekijä ilmoittaa työnantajalle, yleensä esihenkilölleen, tahtonsa päättää työsuhteen. Irtisanoutuminen kannattaa tehdä aina kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla tai erillisellä kirjallisella irtisanomisilmoituksella, jotta siitä jää jälki.
Vaikka työnantajalta vaaditaan perusteltu syy irtisanomiselle, voi työntekijä irtisanoutua tahtonsa mukaan. Työelämään.fi artikkelissa hyvin kiteytetään: “Työntekijä ei tarvitse työsopimuksen irtisanomiseen perusteita, pelkkä halu päättää työsuhde riittää.”
Irtisanomisilmoituksessa on hyvä olla päivämäärä, työntekijän nimi, viimeinen työpäivä sekä ilmoitus irtisanoutumisesta.
Määräaikaisen työsopimuksen päättäminen ennenaikaisesti
Moni saattaa pohtia, miten irtisanoutua määräaikaisesta työsopimuksesta kesken sopimuskauden. Määräaikainen työsopimus sitoo sen osapuolia lähtökohtaisesti koko sovitun ajan, eikä sitä voi irtisanoa kesken sopimuskauden ilman erityistä irtisanomisehtoa. Jos työsopimuksessa on erikseen sovittu irtisanomisehdosta, voidaan se päättää sopimuksen mukaisin irtisanomisajoin. Ilman tällaista ehtoa määräaikainen työsopimus voidaan päättää ennenaikaisesti vain koeaikana, molemminpuolisella sopimuksella tai purkamalla työsopimus lain mukaisen erittäin painavan syyn, kuten vakavan sopimusrikkomuksen perusteella.
Määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen kesken sopimuskauden ei siten lähtökohtaisesti ole mahdollista.
Vakituisen työsuhteen irtisanominen työntekijän toimesta
Vakituisessa, eli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, työntekijä voi irtisanoa työsopimuksensa milloin tahansa ilman erityistä syytä, kunhan noudattaa irtisanomisaikaa.
Irtisanoutuminen tehdään yleensä kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla, ja se toimitetaan työntekijän esihenkilölle. Irtisanomisilmoituksessa kerrotaan selkeästi, että työntekijä irtisanoutuu ja milloin työsuhde päättyy. Irtisanomisaika alkaa kulua siitä, kun työnantaja saa tiedon irtisanoutumisesta. Irtisanomisaikana työntekijä jatkaa yleensä työskentelyä normaalisti, ellei toisin sovita. Työntekijän ei tarvitse perustella irtisanoutumistaan.
Haluamme olla avuksi!
Kuulostaako monimutkaiselta? Meillä Alderilla on kokonaisvaltaista osaamista yrityksiä koskevan verotusasioiden ja juridiikan eri osa-alueilta, myös kansainvälisesti. Avustamme ja autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä asiakaslähtöisesti löytämään tilanteen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön.
Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.
Lähteet