Korkein hallinto-oikeus (KHO) otti ratkaisussaan 20235:37 kantaa yritysjärjestelyihin ja tappioiden vähentämisoikeuteen tilanteessa, jossa haluttu rakenne saavutettiin monivaiheisella järjestelyllä. KHO:n mukaan kyse ei ollut veronkierrosta eikä järjestelyillä tavoiteltu vierasta veroetua.
Tapauksessa oli kyse tilanteesta, jossa B Oy omisti 40 prosenttia A Oy:n osakkeista. A Oy oli vuosien 2011–2020 aikana kertynyt huomattava määrä verotuksessa vahvistettuja tappioita. Suunnitelman mukaan B Oy hankkisi A Oy:n koko osakekannan, minkä jälkeen A Oy siirtäisi liiketoimintansa perustettavalle C Oy:lle liiketoimintasiirtona. Tämän jälkeen A Oy sulautuisi B Oy:hyn. A Oy:lle oli myönnetty tuloverolain mukainen poikkeuslupa, jonka nojalla se sai vähentää tappionsa omistajanvaihdoksesta huolimatta.
Verohallinto oli antanut järjestelystä positiivisen ennakkoratkaisun sekä myöntänyt luvan tappioiden siirtymiseen. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valitti ratkaisusta hallinto-oikeuteen, joka kumosi annetut ennakkoratkaisut ja poikkeusluvan tappioiden siirtymiseen.
Sulautuva yhtiö A Oy ja vastaanottava yhtiö B Oy hakivat asiassa valituslupaa KHO:lta. KHO myönsi luvan, mutta katsoi ottaen huomioon ratkaisu asiassa C-126/10, Foggia, ettei asiassa ole tarpeen pyytää ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta.
KHO arvioi, oliko järjestelyssä kyse veron kiertämisestä ja oliko tarpeen soveltaa verolainsäädännön erityisiä tai yleisiä veronkiertosäännöksiä. Tapauksessa yritysjärjestelyt täyttivät muodollisesti elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) 52 a § ja 52 d §:n edellytykset, ja myös tappioiden siirtymistä koskeva omistusedellytys täyttyi.
KHO totesi, että liiketoimintasiirtoon ja tappioiden vähennysoikeuteen ei liittynyt verojärjestelmälle vierasta veroetua. Sulautumisen yleisseuraantoluonteenja poikkeusluvan vuoksi myöskään tappioiden siirtyminen ei ollut verojärjestelmälle vieras veroetu.
Perusteluissa KHO totesi yritysjärjestelydirektiiviin perustuvan erityisen veronkiertosäännöksen olevan ensisijainen suhteessa yleisen veronkiertosäännökseen, kun arvioidaan direktiivin mukaisia järjestelyjä, kuten sulautumista ja liiketoimintasiirtoa. Kyseistä säännöstä voidaan soveltaa vain, jos kyse on Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön tarkoittamasta oikeuden väärinkäytöstä.
Liiketoimintasiirrossa siirtävälle osakeyhtiölle vahvistettu tappio ei siirry vastaanottavalle osakeyhtiölle. Tämän vuoksi esillä olevaan liiketoimintasiirtoon ja tappioiden vähennysoikeuteen ei liittynyt verojärjestelmälle vierasta veroetua. Sulautuminen puolestaan on yleisseuraanto, jossa kaikki sulautuvan yhtiö oikeudet ja velvoitteet siirtyvät vastaanottavalle yhtiölle. Vahvistetut tappiot voivat kuitenkin siirtyä vain tuloverolaissa (TVL) säädetyt edellytykset omistajuudelle täyttyvät ja vastaanottava yhtiö ei saa sulautuvaa yhtiötä laajempia oikeuksia tappioiden käyttöön. Koska yhtiö oli saanut lainvoimaisen luvan Verohallinnolta tappioiden siirtymiseen, ei tältäkään osin kyse ollut järjestelmälle vieraasta veroedusta. Siten EVL 52 h §:n erityistä veronkiertosäännöstä ei voitu asiassa soveltaa.
KHO arvio myös yleisen veronkiertosäännöksen eli verotusmenettelylain 28 §:n soveltumista asiaan. KHO:n vahvisti aikaisemman ratkaisunsa ja totesi, että VML 28 §:ä voidaan soveltaa myös yritysjärjestelydirektiivin tarkoittamiin yritysjärjestelyihin. KHO kuitenkin totesi, ettei asiassa ole edellytyksiä soveltaa yleistä veronkiertosäännöstä, kun edellytyksiä erityisen veronkiertosäännöksen eli EVL 52 h §:n soveltamiselle ei ollut.
Nähdäksemme ratkaisu vahvistaa käsityksen siitä, ettei yleistä veronkiertosäännöstä voida soveltaa laajemmin kuin EU-oikeuteen pohjautuvaa yritysjärjestelyitä koskevaa EVL 52 h §:ä. Kyse voi olla veronkierrosta vain sellaisissa tapauksissa, jossa järjestelyillä tavoitellaan verojärjestelmälle vierasta veroetua. Järjestelmästä seuraava veroedun saaminen ei siten voi olla veronkiertoa.
Haluamme olla avuksi!
Kuulostaako monimutkaiselta? Meillä Alderilla on kokonaisvaltaista osaamista yrityksiä koskevan verotusasioiden ja juridiikan eri osa-alueilta, myös kansainvälisesti. Avustamme ja autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä asiakaslähtöisesti löytämään tilanteen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön.
Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.