Euroopan komissio ehdottaa muutoksia suurten kansainvälisten konsernien verotuskäytäntöihin. Euroopan komissio julkaisi 12.9.2023 kaksi direktiiviehdotusta, jotka toteutuessaan muokkaavat merkittävällä tavalla suurten kansainvälisten konsernien verotusta EU:n alueella. Alla lyhyt tiivistelmä direktiiviehdotuksista sekä niiden mahdollisista käytännön vaikutuksista.
MITÄ?
Direktiiviehdotukset kattavat kaksi keskeistä aihepiiriä:
(1) BEFIT (”Business in Europe: Framework for Income Taxation”): Ehdotuksella pyritään yksinkertaistamaan kansainvälisesti toimivien konsernien verotusta. Järjestelmässä konserniyhtiöiden verotettavat tulokset lasketaan yhtenäisillä säännöillä ja yhdistellään konsernin yhteiseksi veropohjaksi mahdollistaen myös verotuksessa vahvistettujen tappioiden rajat ylittävä hyödyntäminen.
Edellä mainitulla tavalla laskettu konsernin yhteinen veropohja jaetaan verotettavaksi konsernin toimintamaissa ensivaiheessa keskimääräisen verotettavan tuloksen (edelliseltä kolmelta vuodelta) perusteella, myöhemmin erikseen määriteltävillä jakoavaimilla (esim. liikevaihto, taseen loppusumma tmv.).
(2) Siirtohinnoittelusääntelyn harmonisointi EU:ssa: Ehdotuksen kantavana ajatuksena on tuoda markkinaehtoperiaate EU-lainsäädännön tasolle, selkiyttää OECD:n ja sen julkaisemien siirtohinnoitteluohjeiden asemaa sekä mahdollistaa sitovien periaatteiden määrittely erityisissä siirtohinnoittelukysymyksissä. Käytännössä esimerkiksi siirtohinnoitteluriitojen ratkaisun pitäisi nopeutua, kansallisten ohjeistusten yhdenmukaistua sekä dokumentaatiovaatimusten muuttua standardoidummiksi.
KETÄ KOSKEE?
BEFIT koskee suuria monikansallisia konseneja (konsolidoitu vuotuinen liikevaihto vähintään 750 mEUR), joilla toimintaa EU:ssa. Lisäksi pienemmillä konserneilla on halutessaan mahdollisuus hyödyntää sääntelyn mahdollistamia yksinkertaistuksia verotettavan tulon laskennassa.
Siirtohinnoittelusääntelyn harmonisointi koskee yhtäläisesti kaikkia EU:ssa toimivia konserniyhtiöitä.
MITÄ TARKOITTAA KÄYTÄNNÖSSÄ?
BEFIT on tarkoitettu edeltämään täysimittaista tulonjakomallia (formulatory apportionment), jossa EU:ssa toimivien konsernien verottava tulos laskettaisiin yhtenäisillä säännöillä ja jaettaisiin paikallisiin toimintamaihin verotettavaksi tiettyjen jakoavainten avulla. Kyseessä on käytännössä samainen komission pitkän aikavälin tavoite, jota on aiemmin yritetty edistää mm. (C)CCTB-nimisen aloitteen avulla. Toteutuessaan tulonjakomalli tarkoittaisi erillisyhtiöperiaatteen korvaamista kaavamaisella verotettavan tulon määrittelyllä ja siten poistaisi tarpeen siirtohintojen markkinaehtoisuuden valvontaan ainakin EU:n sisällä.
Toteutuessaan BEFIT saattaa yksinkertaistaa useammassa Euroopan maassa toimivien konsernien verotusta, mutta mahdollista on myös, että kyseessä on lopulta vain yksi lisämuodollisuus muutenkin jo kovin sekavassa kansainvälisen verotuksen kehikossa. Lisäksi ehdotus koskee vain EU:n piirissä tapahtuvaa toimintaa eli muiden toimintamaiden osalta kuvio hankaloituu takuuvarmasti entisestään, kun rinnakkain yritetään sovittaa kaksi vaihtoehtoista konserniverotuksen mallia.
Siirtohinnoittelun osalta BEFIT tähtää viime kädessä markkinaehtoisuuden validointitarpeen poistamiseen (koska paikallisesti verotettava tulos määritellään jakokaavalla), mutta samanaikainen ehdotus siirtohinnoitteluperiaatteiden EU-tason koordinaatiosta osoittaa, että tämän tavoitteen täysimittainen toteutuminen on todella epätodennäköistä, sillä tarve siirtohintojen määrittelylle säilyy joka tapauksessa suhteessa EU:n ulkopuolisiin maihin. Lisäksi rajat ylittäville transaktioille tarvitaan tietyissä tilanteissa joka tapauksessa asianmukainen hinnoittelu välillisen verotuksen tarpeita varten.
MILLOIN?
Siirtohinnoittelua koskevat muutokset on suunniteltu astumaan voimaan 1.1.2026. BEFIT 1.7.1028 alkaen.
MITÄ TAPAHTUU SEURAAVAKSI?
Direktiiviehdotukset etenevät neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyyn.
Läpimeno (ainakaan nykymuodossaan) ei ole ollenkaan selvää, sillä varsinkin täydessä laajuudessaan BEFIT muokkaa merkittävästi kansallisia verotusoikeuksia. Myös siirtohinnoittelusääntelyn harmonisointi saattaa olla hankalaa paikallisista painotus- ja tulkintaeroista johtuen, vaikka tarve sille tunnistettiin jo yli vuosikymmen sitten silloisen EU:n yhteisen, asiantuntijoista koostuneen ja yhteisiä käytänneohjeita laatineen siirtohinnoittelufoorumin (EU Joint Transfer Pricing Forum) keskuudessa.
Seuraamme ja päivitämme muutosten etenemistä.
Kaipaatko lisätietoja?
Alderilla on kokonaisvaltaista osaamista yrityksiä koskevan verotusasioiden ja juridiikan eri osa-alueilta. Avustamme ja autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä asiakaslähtöisesti löytämään tilanteen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön.
Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.
www.svalner.se
www.atlas.tax
www.alder.fi