Valtioneuvosto on antanut 21.10.2021 eduskunnalle hallituksen esityksen (HE 188/2021 vp) verotusmenettelystä annetun lain (VML) siirtohinnoittelua koskevan pykälän (31 §) muuttamisesta.
Esityksessä ehdotetaan, että siirtohinnoitteluoikaisusäännökseen lisättäisiin maininta, jonka mukaan siirtohinnoittelua arvioidaan markkinaehtoperiaatteen asettamissa puitteissa. Kyse olisi täsmennyksestä, koska markkinaehtoperiaate sisältyy jo voimassa olevaan säännökseen. Lisäksi säännöksessä selvennettäisiin, että liiketoimen markkinaehtoisuutta koskeva analyysi sisältäisi aina liiketoimen määrittämisen sen tosiasiallisen sisällön mukaisesti. Vasta sen jälkeen olisi mahdollista edetä siirtohinnoitteluanalyysin vaiheissa kohti markkinaehtoperiaatteen mukaisen hinnan vahvistamista.
- Säännökseen ehdotettujen muutosten johdosta liiketoimi voitaisiin määrittää ja siirtohinnoitteluoikaisu tehdä kansallisen säännöksen nojalla OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden mukaisessa laajuudessa.
- Poikkeuksellisissa olosuhteissa säännöksessä esitettyjen edellytysten täyttyessä etuyhteysliiketoimi voitaisiin ehdotetun sääntelyn mukaan sivuuttaa ja tarvittaessa korvata toisella, markkinaehtoperiaatteen mukaisella liiketoimella. Myös tältä osin ehdotus vastaa OECD:n siirtohinnoitteluohjeita.
Ehdotettuja lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavalta verovuodelta toimitettavassa verotuksessa.
Tarkempi analyysi muutoksen taustoista ja sääntelyyn ehdotetuista muutoksista löytyy aiemmasta, hallituksen esityksen luonnosversiota koskevasta blogikirjoituksestamme: Muutoksia suunnitteilla siirtohinnoittelua koskevaan lainsäädäntöön (VML 31 §)
Aiemmin syksyllä toteutetun lausuntokierroksen aikana annettujen kommenttien perusteella lakiehdotuksiin ja perusteluihin tehtiin täydennyksiä ja tarkennuksia.
Lausuntokierroksella tehdyt täydennykset ja tarkennukset
Hallituksen esitysluonnoksesta 23.8.2021-17.9.201 järjestetyllä lausuntokierroksella saaduissa lausunnoissa ehdotettuja muutoksia pidettiin sinällään tarpeellisina ja perusteltuina, koska ne mahdollistaisivat siirtohinnoittelusäännöksen soveltamisen OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden koko laajuudessa. Toisaalta useista lausunnoista kävi ilmi, että ehdotukseen olisi tarpeen tehdä muutoksia ja täsmennyksiä, jotta ehdotus voitaisiin toteuttaa riittävä oikeusturva huomioiden.
Hallituksen lakiehdotuksiin ja perusteluihin tehtiin lausuntopalautteen johdosta täydennyksiä ja tarkennuksia. Erityisesti liiketoimen määrittämistä koskevan 2 momentin ja sivuuttamista koskevan 3 momentin sisältöä kuvaavia esimerkkejä on pyritty tarkentamaan lausunnoissa esitettyjen huomioiden johdosta ja siten osaltaan täsmentämään käytettyjen käsitteiden sisältöä:
Liiketoimen määrittäminen
- Liiketoimen määrittämistä koskevan 2 momentin osalta on pyritty täsmentämään erityisesti sen suhdetta 3 momentin mukaiseen liiketoimen sivuuttamiseen molempien säännösten soveltamisalan sisältöä tarkentamalla.
- Ehdotetun 2 momentin liiketoimen määrittämisessä olisi kyse eri asiasta kuin mistä ehdotetun 3 momentin sivuuttamisessa on kyse.
- Ehdotetun 2 momentin liiketoimen määrittäminen tarkoittaisi, että markkinaehtoperiaatteen soveltamisen ja siirtohinnoitteluoikaisun tekemisen pohjaksi otettaisiin verovelvollisen liiketoimi sen tosiasiallisen sisällön mukaisesti.
- Uudessa 3 momentissa sen sijaan kyse olisi siitä, että tällainen tosiasiallisen sisällön mukaisesti määritetty liiketoimi voitaisiin poikkeuksellisissa olosuhteissa sivuuttaa, jos se olisi taloudellisesti järjetön eikä sille olisi löydettävissä markkinaehtoperiaatteen mukaista hintaa.
Liiketoimen sivuuttaminen
- Liiketoimen sivuuttamista koskevan 3 momentin sanamuotoa on täsmennetty lausunnolla olleeseen esitysluonnokseen nähden;
- Muutoksia on tehty sääntelyn poikkeuksellisuutta koskevan edellytyksen osalta lisäämällä säännöstekstiin asiaa koskeva nimenomainen maininta.
- Lisäksi sivuuttamista koskevan säännöksen sanamuotoa on tarkennettu lisäämällä säännökseen esitysluonnosta koskevan lausuntoversion perusteluihin sisältynyt maininta, että korvaavan liiketoimen on oltava mahdollisimman samankaltainen osapuolten välillä toteuttaman sivuutetun liiketoimen kanssa.
- Lisäksi momentista on poistettu esitysluonnoksessa ollut maininta “kokonaisarvion perusteella”, jolla tarkoitettiin OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden mukaista liiketoimen arviointia kokonaisuutena (“viewed in their totality”). Arvioinnissa ei siten voida ottaa huomioon esimerkiksi seikkoja, jotka eivät markkinaehtoperiaatteen mukaisesti arvioitaessa vaikuta liiketoimen kokonaisuutta tarkastellen. Koska joidenkin lausuntojen mukaan kyseinen maininta on liian epämääräinen ja antaisi Verohallinnolle harkintavaltaa, esitystä on tältä osin tarkennettu ja säännöstasolta poistettu maininta kokonaisarviosta.
Sääntelyn suhde veronkiertosäännökseen
- Lausuntopalautteen perusteella esityksessä on täsmennetty ehdotuksen suhdetta VML 28 §:n sisältämään veronkiertosäännökseen.
Etuyhteysyrityksen ja kiinteän toimipaikan väliset toimet
- Lausunnoissa esitettiin joitakin huomioita myös siitä, miten lausuntoluonnokseen sisältyviä säännösehdotuksia olisi sovellettava etuyhteysyritysten ja kiinteän toimipaikan välisiin toimiin. Esitystä onkin pyritty täsmentämään näiltä osin.
Huomionarvoista on, että OECD:n siirtohinnoitteluohjeen päivitysten soveltamiseen tai sen ajalliseen ulottuvuuteen ei tehty lausuntokierroksen kommenttien perusteella muutoksia. Esityksessä todetaan, että tarkoitus ei ole ollut ehdottaa muutoksia oikeustilaan, jonka mukaan OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden päivityksiin sisältyvät täsmennykset voidaan ottaa huomioon verotuksessa takautuvasti eli päivitetyn ohjeistuksen julkaisua edeltävinä verovuosina vain, jos ne eivät sisällä perustavanlaatuisia uusia tulkintasuosituksia.
Mitä muutokset tarkoittavat käytännössä?
Suunniteltujen lainsäädäntömuutosten myötä tekninen vastakkainasettelu kotimaisen siirtohinnoittelua koskevan lainsäädännön ja markkinaehtoperiaatteen globaalia soveltamista ohjaavien OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden välillä pitäisi poistua. Samalla Suomen Verohallinnon mahdollisuudet verovalvonnan toteuttamiseen laajenevat.
On teoriassa mahdollista, että tiettyjä aiemmin oikeuskäytännön asettamien rajoitteiden vuoksi keskeytettyjä tarkastusprosesseja käynnistetään uudelleen, varsinkin mikäli aiemmin kyseenalaistettu konsernin siirtohinnoittelumalli on voimassa myös vuonna 2022.
Luultavaa kuitenkin on, että tällainen vaikutus on hyvin rajoitettu ja käytännön vaikutukset markkinaehtoperiaatteen soveltamiseen jäävät pieniksi, varsinkin silloin kun keskustelua Verohallinnon kanssa käydään ennakollisesti. BEPS-hankkeen myötä siirtohinnoittelumallien suunnittelussa on jo vuosien ajan painotettu kokonaisvaltaista lähestymistapaa, liiketoimien tosiasiallisen luonteen arviointia ja huolellisen toimintoanalyysin tärkeyttä, joten nämä kansainvälisessä ympäristössä jo omaksutut periaatteet tulevat nyt osaksi myös kansallista lainsäädäntöä.
Muutoksen häämöttäessä horisontissa on kuitenkin tarvittaessa hyvä käyttää siirtymäperiodi eli loppuvuosi 2021 hyväksi ja arvioida omien käytössä olevien siirtohinnoittelumallien mahdolliset muutostarpeet ja / tai hakea ennakollista menettelyä mahdollisten epävarmuuksien eliminoimiseksi.
Hallituksen esitys on kokonaisuudessaan luettavissa täältä (VM161:00/2014):
Haluamme olla avuksi!
Me Alderilla olemme apunasi kaikissa verotusta koskevissa kysymyksissä sekä avustamme tarvittavien hakemusten valmistelussa. Avustamme ennakkoperintään ja verokortteihin liittyvissä asioissa niin työntekijöitä, työnantajia kuin palkkahallinnon ammattilaisiakin.
Meillä on kokonaisvaltaista osaamista eri kokoisten yritysten verokysymyksistä ja -suunnittelusta sekä verotuksen ja juridiikan eri osa-alueilta. Avustamme ja autamme yrityksiä ja yksityishenkilöitä asiakaslähtöisesti löytämään tilanteen kannalta parhaat ratkaisut ottamalla huomioon muuttuvan sääntelyn ja ajankohtaisen oikeuskäytännön.
Miten me voisimme olla sinulle avuksi? Lue lisää palveluistamme.
www.svalner.se
www.atlas.tax
www.alder.fi